Suomen valtakunnalliset vastuumuseot
Suomen valtakunnalliset vastuumuseot ovat museoita, joiden tehtäviin kuuluu muun muassa ohjata museotoimintaa koko Suomessa omalla erikoisalallaan ja toimia kulttuuriperinnön valtakunnallisina asiantuntijoina.[1] Uudistetun museolain mukaan alueelliset vastuumuseot ja valtakunnalliset vastuumuseot korvasivat maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmän sekä valtakunnalliset erikoismuseot. Laki astui voimaan 1.1.2020.[1] Valtakunnalliset vastuumuseot saavat korotettua valtionosuutta ja niillä on oltava suunnitelma valtakunnallisen toiminnan tavoitteista. Museot neuvottelevat painopisteistä ja tavoitteista Museoviraston kanssa.[2]
Suomessa on 17 valtakunnallista vastuumuseota:[1]
Museon nimi | Sijainti | Aloittanut toiminnan* |
---|---|---|
Alvar Aalto -museo | Jyväskylä | 1966 |
Arkkitehtuurimuseo | Helsinki | 1956 |
Designmuseo | Helsinki | 1873 |
Forum Marinum | Turku | 1999 |
Lusto – metsämuseo | Punkaharju, Savonlinna | 1988 |
Mobilia – auto- ja tiemuseo | Kangasala | 1992 |
Saamelaismuseo Siida | Inari | 1959 |
Suomen ilmailumuseo | Vantaa | 1969 |
Suomen käsityön museo | Jyväskylä | 1888 |
Suomen lasimuseo | Riihimäki | 1961 |
Suomen maatalousmuseo Sarka | Loimaa | 2005 |
Suomen Rautatiemuseo | Hyvinkää | 1898 |
Suomen valokuvataiteen museo | Helsinki | 1969 |
Teatterimuseo | Helsinki | 1962 |
Tekniikan museo | Helsinki | 1969 |
Työväenmuseo Werstas | Tampere | 1993 |
Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto | Helsinki | 1943 |
Vuosiluku tarkoittaa museon toiminnan aloittamisvuotta tai museon avaamisvuotta. Valtakunnallisen erikoismuseon nimitys on voinut tulla tätä myöhemmin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Valtakunnalliset vastuumuseot Museovirasto. Viitattu 9.6.2020.
- ↑ Museoiden valtionosuudet Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 9.6.2020.