Suomen urheilun eettinen keskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Artikkeli Suomen Antidopingtoimikunta tulisi yhdistää tähän artikkeliin.
Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla.
Tarkennus: Kyseessä ovat yksi ja sama organisaatio: Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry vain vaihtoi nimensä Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:ksi vuonna 2016.[1]
Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry
Perustettu 2016 (edeltäjä Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry 2001)
Toimiala Urheilun eettiset asiat, Antidopingtoiminta, kilpailumanipulaation torjunta sekä katsomoturvallisuuden ja -viihtyvyyden edistäminen
Kotipaikka Helsinki
Pääsihteeri Teemu Japisson
Puheenjohtaja Pia Ek
Hallitus Pia Ek (pj.)
Niko Jakobsson (vpj.), Olavi Airaksinen, Laura Andersson, Jere Forsberg (urheilijajäsen), Emma Immonen (urheilijajäsen), Kirsti Laine-Hendolin, Tarja Loikkanen ja Juha Viertola.
Varajäsenet: Timo Hämäläinen ja Ilmari Nalbantoglu.[1]
Aiheesta muualla
Sivusto

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry (aiemmin Suomen antidopingtoimikunta ADT) on Suomen kansallinen antidopingorganisaatio. SUEK vastaa urheilun eettisyyden vahvistamisesta, antidopingtoiminnasta, kilpailumanipulaation torjunnasta, katsomoturvallisuuden ja -viihtyvyyden edistämisestä sekä muista eettisistä teemoista.[2]

Toiminta ja organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyksen keskeiset tehtävät ovat urheilun eettiset asiat, antidopingtoiminta (dopingvalvonta), kilpailumanipulaation torjunta, katsomoturvallisuuden ja -viihtyvyyden edistäminen, koulutustoiminta, viestintä, vaikuttamistyö sekä tutkimustyö. SUEK vahvistaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa eettisesti kestävää urheilukulttuuria.[3] SUEK saa rahoituksensa opetus- ja kulttuuriministeriöltä.[4]

Suomen urheilun eettiseen keskukseen kuuluu neljä jäsentä: Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea, Suomen Urheilulääkäriyhdistys ja Suomen valtio, jota edustaa opetus- ja kulttuuriministeriö.[4] Opetus- ja kulttuuriministeriö voi ehdottaa hallitukseen kahta tai kolmea muuta varsinaista jäsentä. Suomen Olympiakomitea ry, Suomen Paralympiakomitea ry ja Suomen Urheilulääkäriyhdistys ry voivat kukin esittää yhtä muuta varsinaista jäsentä hallitukseen. Suomen Olympiakomitean ja Suomen Paralympiakomitean urheilijavaliokunnat voivat yhdessä esittää hallitukseen yhtä muuta varsinaista jäsentä. Hallitus vastaa SUEKin strategisesta johtamisesta sekä vuosikokousten päätösten toimeenpanosta. Hallitus tekee vuosikokoukselle esitykset toiminta- sekä taloussuunnitelmasta ja seuraa niiden toteutumista vuoden aikana.[1] Hallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Hallituksen jäsen ei voi olla neljää perättäistä toimikautta enempää hallituksessa. Hallituksen jäsenistä on oltava sekä naisia että miehiä vähintään 40 prosenttia.

SUEKissa on hallituksen lisäksi Erivapauslautakunta ja Antidopingasioiden kurinpitolautakunta. Erivapauslautakunta voi urheilijan kirjallisesta hakemuksesta myöntää määräaikaisen erivapauden urheilussa kielletyn aineen ja/tai menetelmän käyttämiseen Maailman Antidopingtoimisto WADAn vahvistaman Kansainvälisen erivapausstandardin mukaisesti.[5] Antidopingasioiden kurinpitolautakunta on yleiskokouksen nimittämä riippumaton elin, joka käsittelee ja päättää, onko antidopingsäännöstön soveltamispiiriin kuuluvan urheilijan tai muun henkilön menettelyä tai toimintaa pidettävä säännöstössä tarkoitettuna dopingrikkomuksena. Se myös ratkaisee antidopingsäännöstön asioista tehdyt valitukset sekä sen tulkinnasta ja soveltamisesta syntyneet erimielisyydet.[6]

Urheilun eettiset asiat nousivat esiin, kun häirintäkeskustelu laajeni myös urheiluun. SUEK aloitti vuonna 2018 selvitysten tekemisen häirinnän ilmenemisestä eri lajeissa. Vuoden 2019 lopussa SUEK aloitti laajan selvityksen seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä suomalaisessa kilpaurheilussa yhteistyössä urheilun urheilujärjestöjen kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin, ilmeneekö kilpaurheilussa häirintää: millaista mahdollinen häirintä on ollut ja ketkä mahdolliseen häirintään ovat syyllistyneet. Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimuksen perusteella seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on urheilussa yleistä, mutta ei yleisempää kuin muualla yhteiskunnassa. SUEK teki tutkimuksen pohjalta suositukset eri toimijoille. [7]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Hallitus www.suek.fi. Viitattu 28.3.2024.
  2. ↑ Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry perustettiin - 2016 - www.antidoping.fi suek.fi. 2.1.2019. Viitattu 2.1.2019.
  3. ↑ Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n viralliset internetsivut Toiminnan esittely. 25.11.2017. Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry.
  4. ↑ a b Toiminta Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry. Viitattu 25.11.2017.
  5. ↑ Erivapauslautakunta Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry. Viitattu 25.11.2017.
  6. ↑ Valvontalautakunta Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry. Viitattu 25.11.2017.
  7. ↑ SUEK julkaisi häirintätutkimuksen tulokset - Häirinnän poistaminen vaatii rohkeutta muuttua ja puuttua 8.9.2020. Arkistoitu 29.9.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_urheilun_eettinen_keskus&oldid=22289501”