Suomen kuntoliikuntaliitto
Suomen Kuntoliikuntaliitto (ent. Kuntourheiluliitto) perustettiin vuonna 1961 terveyttä edistävän liikunnan asiantuntijajärjestöksi. Liitto lakkautettiin 18.6.2012, kun se yhdistettiin uuteen kattojärjestöön Valoon.[1] Liitto pyrki edistämään kansalaisten liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa ja sen kautta saavutettavaa hyvinvointia ja terveyttä. [2] Kuntoliikuntaliitto oli SLU:n (Suomen Liikunta ja Urheilu ry) jäsenjärjestö.
Liitto tuotti kunto- ja terveysliikunnan osaamista ja asiantuntijatietoa järjestöille, työpaikoille ja kuntosaleille. Se järjesti ohjaaja- ja organisaattorikoulutuksia järjestöliikunnassa, kuntosaliliikunnassa ja työpaikkaliikunnassa.
Kuntoliikuntaliiton jäsenjärjestöihin kuului lajiliittoja ja liikunnan aluejärjestöjä. Näiden lisäksi liitolla oli yhteistoimintajäseniä, joita olivat liikunta- ja terveyssektorilla toimivia yhdistyksiä, työpaikkaliikuntaa edistäviä yrityksiä, kuntosalitoimintaa harjoittavia yrityksiä ja urheiluseuroja. Ennen lakkauttamistaan liitolla oli varsinaisia jäseniä 45 [3] ja yhteistoimintajäseniä 48 [4].
Kuntoliikuntaliiton viimeinen puheenjohtaja oli ministeri Juha Rehula. Toiminnanjohtaja Jorma Savola kuului Maailman kuntoliikuntajärjestön TAFISA:n hallitukseen kaudella 2005–2009 ja Euroopan työpaikkaliikuntaliiton EFCS:n hallitukseen vuodesta 2004 lähtien.
Kuntourheiluliitto, Suomen Liikunta ja Urheilu sekä Nuori Suomi päättivät vuosikokouksissaan kesäkuussa 2012 uuden järjestön perustamisesta, toimintojen siirtämisestä uuteen järjestöön ja vanhojen järjestöjen yhdistystoiminnan lakkauttamisesta. Toiminnot ja henkilökunta siirtyivät uuteen järjestöön, Valoon lopullisesti vuoden 2013 alussa.
Kuntoliikuntaliiton toiminta ja painopistealueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liiton ydintehtävä oli aikuisliikunnan urheilu- ja liikuntaseuratoiminnan kehittäminen yhteistyössä lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Kuntoliikuntaliitto myönsi urheilu- ja liikuntaseuratukea aikuisten liikuntaa edistäviin toimenpiteisiin.
Työpaikkaliikunnan rooli liiton toiminnassa oli kasvanut 2000-luvulla. Kuntoliikuntaliiton tavoitteena oli työpaikkaliikunnan eri toimijoiden jatkuva laadun parantaminen ja osaamisen edistäminen. Liitto järjesti yrityksille liikuntaohjelman konsultointia sekä erilaisia asiantuntijapalveluita, kuten luentoja ja tutkimuksia liikuntakäyttäytymisestä. Aktivointipalveluiden tavoitteena oli motivoida työntekijöitä liikkumaan. Kuntoliikuntaliitto järjestää työpaikkaliikunnassa myös koulutuksia. [5]
Kuntoliikuntaliitto jakoi vuosittain Suomen Aktiivisin työpaikka –tunnustuksen, jolla liitto halusi tukea henkilöstöliikuntakulttuuria. Liitto oli myös pääjärjestäjänä vuodesta 1995 lähtien järjestetyssä Työpaikkaliikunnan Kuntofestivaalissa, joka oli Suomen suurin työpaikkaliikuntatapahtuma. Henkilöstöliikuntaan kannusti myös verkossa toimiva Askeleet-kampanja.
Kuntosaliliikunta kuului Kuntoliikuntaliiton toimintaan. Kuntoliikuntaliiton vuonna 1987 perustama K-Kuntokeskusjärjestelmä oli verkosto, johon kuului parhaimmillaan yli sata kuntokeskusta Suomessa. Hyväksyminen ketjuun edellytti, että kuntokeskuksessa oli koulutetut ohjaajat, asianmukaiset tilat sekä turvalliset laitteet ja välineet. [6]
Kuntoliikuntaliitto koulutti personal trainereita ja kuntosaliohjaajia. Liitto oli kansainvälisen kunto- ja terveysliikunnan koulutus- ja kilpailuorganisaation (Federation on International Sport Aerobics and Fitness) jäsen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Kuntourheiluliitosta Kuntoliikuntaliitoksi nimensä vuonna 2005 vaihtanut liitto perustettiin vuonna 1961 edistämään seurojen kuntoliikuntatoimintaa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Heikki Klemola. Samoihin aikoihin syntyi myös muita liikuntajärjestöjä, kuten Työväen Urheiluliiton kuntoliikuntajärjestö vuonna 1960 sekä ruotsalaisten Konditionsfrämjandet vuonna 1962.
1960-luvulla vallassa olivat pääosassa piirit, mutta 1970-luvun jälkipuolella lajiliitot vahvistivat rooliaan kuntoliikunnassa. Merkittävä muutos liiton jäsenrakenteeseen tuli vuonna 2002, jolloin Kuntoliikuntaliiton yhteistoimintajäseniksi ryhdyttiin hyväksymään myös työyhteisöjä. Samalla Kuntoliikuntaliiton toiminnassa alusta saakka merkittävässä roolissa ollut työpaikkaliikunta sai enemmän painoa, kun liiton hallitukseen varattiin mandaatti työyhteisöjen edustukselle ja liittoon perustettiin yritysliikunnan kehittämistyöryhmä linjaamaan liiton yritysliikuntatoimintaa.
- Liiton puheenjohtajat:
- Heikki Klemola 1961–1962
- J.E. Niemi 1963–1965
- Lauri Hietanen 1965–1969
- Pertti Tuomala 1975–1986
- Panu Haapala 1986–1993
- Kyösti Vesterinen 1993–1997
- Jorma Varis 1997–1999
- Timo Sahi 1999–2010
- Juha Rehula 2010–2012
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive), Valo.
- ↑ http://www.kunto.fi Suomen Kuntoliikuntaliitto
- ↑ http://www.kunto.fi/@Bin/60995/Jäsenjärjestöt+päivitetty.pdf Suomen Kuntoliikuntaliitto, varsinaiset jäsenet
- ↑ http://www.kunto.fi/@Bin/67718/Yhteistoimintajäsenet_viimeisin_päivitys.pdf Suomen kuntoliikuntaliitto, yhteistoimintajäsenet
- ↑ http://www.kunto.fi/tyopaikkaliikunta/ Suomen Kuntoliikuntaliitto, työpaikkaliikunta
- ↑ http://www.k-salit.com (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Kuntoliikuntaliitto, K-kuntokeskusjärjestelmä