Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja
Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja – Finska kyrkohistoriska samfundets årsskrift on vuodesta 1912 lähtien ilmestynyt kirkkohistorian alan tieteellinen aikakauskirja, jota julkaisee Suomen kirkkohistoriallinen seura.[1] Vuosikirjassa julkaistaan vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita sekä katsauksia ja arvosteluja. Kielinä ovat suomen ja ruotsin ohella lähinnä englanti ja saksa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosikirjaa edelsi vuosina 1892–1910 aikakauskirja Suomen kirkkohistoriallisen seuran pöytäkirjat liitteineen – Finska kyrkohistoriska samfundets protokoll och meddelanden, jossa julkaistiin Suomen kirkkohistoriallisen seuran kokousten pöytäkirjat sekä kokouksissa pidetyt esitelmät. Seuran sihteeri, professori Jaakko Gummerus esitti johtokunnan kokouksessa toukokuussa 1911, että aikaisempi lukuvuosittain ilmestynyt julkaisusarja muutettaisiin vuosikirjaksi, joka ilmestyisi kalenterivuosittain. Johtokunta hyväksyi esityksen, minkä johdosta esitelmät ja tutkimusartikkelit siirtyivät liitteistä kirjan alkuun pääasiaksi ja pöytäkirjat vastaavasti liitteiksi.[2]
Vuosikirjan historiassa 1920-luku oli synkkä kausi. Vuosina 1921–1929 ei painettu kirjasarjaa lainkaan, koska vähäiset taloudelliset resurssit pakottivat seuran keskittymään itsenäisten tieteellisten teosten kustantamiseen. Lisäksi Gummeruksen siirtyminen piispaksi ja uuden sihteerin, professori Martti Ruuthin lukuisat muut tehtävät haittasivat seuran julkaisutoimintaa.[3]
Seuran apulaissihteerinä toiminut ylioppilas Martti A. Ruuth, sittemmin tohtori Martti Ruutu, auttoi julkaisusarjan uuteen nousuun 1930-luvun aikana. Hän toimitti nopeassa tahdissa 1920-luvulla rästiin jääneitä niteitä.[4] Martti Ruudun kauden jälkeen vastuu julkaisusarjan toimittamisesta palasi muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta pitkäksi aikaa seuran sihteerille. Erityisen pitkään, lähes neljännesvuosisadan, toimittajana oli seuran sihteeri Hannu Mustakallio, joka jätti tehtävän vuonna 2003 siirtyessään Joensuun yliopiston kirkkohistorian professoriksi.[5]
Kirja-arvostelut tulivat vuosikirjaan 1970-luvulla, ja sittemmin niiden merkitys on tasaisesti kasvanut.[6] Ne saivat rinnalleen myös historiaa koskettavia kulttuuriarvioita 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun dosentti Mikko Ketola ja dosentti, sittemmin professori Tuija Laine toimittivat vuosikirjaa. Seuran sihteerin ja vuosikirjan toimittajan tehtävät ovat olleet jälleen erilliset vuodesta 2007.[7] Vuosikirjan historian aikana monet niteet ovat ilmestyneet kaksois- tai kolmoisnumerona, mutta vuosikirjasta 2002 lähtien julkaisu on ilmestynyt vuosittain. 2010-luvulla vuosikirjalle on useimpina vuosina määritelty teema, joka nivoo yhteen artikkelit.
Vuosikirjan toimittajat 2021 alkaen ovat teologian tohtori Petra Kuivala (vastaava toimittaja, artikkelit) ja teologian maisteri Annaleena Sevillano (kirja-arviot ja katsaukset).[1]
Julkaisuvuodet ja toimittajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Numerot[1][8] | Ilmestymisvuodet[1][8] | Toimittajat[8][9] | Teema |
---|---|---|---|
1–10 | 1912–1930 | Jaakko Gummerus | |
11–20 | 1936–1937 | Martti Ruutu | |
21–23 | 1933–1934 | Martti A. Ruuth (Martti Ruutu) | |
24–32 | 1936–1945 | Martti Ruutu | |
33–36 | 1946–1948 | Aarne Turkka | |
37–44 | 1949–1956 | Aaro Siljamäki | |
45–47 | 1959 | Kauko Pirinen | |
48–57 | 1963–1968 | Martti Parvio | |
58–59 | 1970 | Eino Murtorinne | |
60–63 | 1972–1974 | Pentti Lempiäinen | |
64–69 | 1977–1979 | Pekka Raittila | |
70–71 | 1981 | Hannu Mustakallio & Pekka Raittila | |
72–92 | 1982–2003 | Hannu Mustakallio | |
93–100 | 2004–2010 | Mikko Ketola & Tuija Laine | |
101 | 2011 | Jaakko Olavi Antila & Tuija Laine | |
102–103 | 2012–2013 | Jaakko Olavi Antila & Milla Bergström | |
104 | 2014 | Jaakko Olavi Antila & Piia Latvala | 2014: Kristityt, juutalaiset ja muslimit |
105–107 | 2015–2017 | Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist | 2016: Reformaatio 500 vuotta 2017: Sota ja pakolaisuus |
108–110 | 2018–2020 | Sini Mikkola & Olli Lampinen-Enqvist | 2018: Vapaaehtoisuus ja osallisuus 2019: Tunteet, aistit ja uskonnollinen kokemus 2020: Valta ja vastarinta |
111 | 2021 | Petra Kuivala, Annaleena Sevillano & Olli Lampinen-Enqvist | Kriisit kristinuskon historiassa |
112 | 2022 | Petra Kuivala & Annaleena Sevillano | Uskonto ja arjen historia |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mustakallio, Hannu: Suomen kirkkohistoriallisen seuran julkaisut 1895–1991. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1992. ISBN 951-9021-85-X
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Vuosikirja Suomen kirkkohistoriallinen seura. Viitattu 6.12.2021.
- ↑ Mustakallio 1992, s. 29–30.
- ↑ Mustakallio 1992, s. 34.
- ↑ Mustakallio 1992, s. 34–35.
- ↑ Suomen teologit – Finlands teologer 2010, s. 650. Helsinki: Suomen kirkon pappisliitto, 2010.
- ↑ Mustakallio 1992, s. 37–38.
- ↑ Mustakallio, Hannu: Suomen kirkkohistoriallinen seura – Finska kyrkohistoriska samfundet ry skhs.fi. Arkistoitu 13.6.2007. Viitattu 4.1.2011.
- ↑ a b c Mustakallio 1992, sivut 102–105.
- ↑ Suomen kirkkohistoriallisen seuran julkaisut (pdf) Suomen kirkkohistoriallinen seura. Viitattu 6.12.2021.