Suomen kielen rakenne ja kehitys
Suomen kielen rakenne ja kehitys (lyh. SKRK) on alun perin kahdessa osassa vuosina 1941–1946 ilmestynyt Lauri Hakulisen kirjoittama kielitieteen perusteos.[1] Se oli pitkään tärkein suomen kieltä käsittelevä käsikirja sekä siteeratuin teos suomalaisessa kielitieteessä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1935 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tilasi Hakuliselta teoksen, jossa suomen kielen rakenne ja historia esitetään valmiin, ja tarvittaessa myös uuden, tutkimuksen pohjalta. Kirjan ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1941 ja toinen vuonna 1946, jolloin työ oli saatettu loppuun.[3] Teoksen osat ilmestyivät yhdessä ja uudistettuina ensin vuonna 1961 sekä myöhemmin vuosina 1968, 1979. Kirja on myös käännetty venäjäksi, saksaksi ja englanniksi.[4] Uusin painos on vuodelta 2000.[5]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirja on jaettu kahteen osaan: I. äänne- ja muoto-oppiin sekä II. sanasto- ja lauseoppiin. Ensimmäisessä osassa kiinnitetään erityistä huomiota johto-oppiin, ja toisen osan etymologiaa käsittelevät kappaleet muodostivat ennen Suomen kielen etymologisen sanakirjan julkaisua ainutlaatuisen yleisesityksen suomen sanaston alkuperästä.[1][4] Hakulinen sai teokseen luultavasti vaikutteita Otto Jespersenin ja Otto Behaghelin käsikirjoista.[2]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruben Nirvi katsoi vuonna 1947 julkaistussa kirja-arvostelussaan Suomen kielen rakenteen ja kehityksen olevan tuolloin kattavin suomen kieltä käsittelevä teos.[3]
Esko Koivusalon vuonna 1968 ilmestyneessä teoksen 3. painoksen arvostelussa todetaan, että kirja on ansiokas ja entistä kattavampi.[6]
Paul Aristen kirjoittamassa Hakulisen 80-vuotisjuhlajulkaisussa mainitaan, että teos tarkastelee suomen kieltä sekä yksityiskohtaisesti että useista uusista näkökulmista. Aristen mukaan kirja on saanut myös paljon tunnustusta.[7]
Painokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomenkieliset:
- Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Ensimmäinen osa, Äänne- ja muoto-oppia. (1. painos) Otava, 1941.
- Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Suomen kielen rakenne ja kehitys. Toinen osa, Sanasto- ja lauseoppia. (1. painos) Otava, 1946.
- Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys. (2., korjattu painos) Otava, 1961.
- Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys. (3., korjattu ja lisätty painos) Otava, 1968.
- Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys. (4., korjattu ja lisätty painos) Otava, 1979.
- Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys. (5., muuttamaton painos) Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000.
- Käännökset:
- Hakulinen, Lauri & Atkinson, John: The structure and development of the Finnish language. (1st Edition) Indiana University Publications, 1961.
- Hakulinen, Lauri & Atkinson, John & Sinor, Denis: The structure and development of the Finnish language. (1st Edition) Routledge, 1997.
- Hakulinen, Lauri: Handbuch der finnischen Sprache. Band 1. (2. Auflage) Harrassowitz Verlag, 1957.
- Hakulinen, Lauri: Handbuch der finnischen Sprache. Band 2. (2. Auflage) Harrassowitz Verlag, 1960.
- Hakulinen, Lauri & Ariste, Paul & Jelisejev, Ju. S.: Razvitie I Struktura Finskogo Jazyka, Fonetika I Morfologia. (Čast' 1) Izdatel'stvo inostrannoj literatury, 1953.
- Hakulinen, Lauri & Ariste, Paul & Jelisejev, Ju. S.: Jelisejev: Razvitie I Struktura Finskogo Jazyka, Leksikologija I Sintaksis. (Čast' 1) Izdatel'stvo inostrannoj literatury, 1955.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys. (4., korjattu ja lisätty painos) Otava, 1979. ISBN 951-1-04680-2
- ↑ a b Hovdhaugen, Even ym.: The history of linguistics in the Nordic countries, s. 242. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica, 2000. ISBN 978-951-653-305-9
- ↑ a b Nirvi, Ruben: Suomen kielen rakenne ja kehitys (Structure and Development of the Finnish Language). (kirja-arvio) The American Slavic and East European Review, Joulukuu 1947, s. 202–203. Columbia University Press. JSTOR:https://www.jstor.org/stable/i322456
- ↑ a b Terho Itkonen: Suomen kielen tuntija, tutkija, viljelijä: Lauri Hakulinen 85-vuotias. Virittäjä, 3.1.1984, 88. vsk, nro 3, s. 269–269. ISSN 2242-8828 Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000. ISBN 978-951-45-9221-8 Teoksen verkkoversio (viitattu 23.12.2024).
- ↑ Esko Koivusalo: Uusittu SKRK. Virittäjä, 3.1.1968, 72. vsk, nro 3, s. 314–314. ISSN 2242-8828 Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ Ariste, Paul: Lauri Hakulinen zum 80. Geburtstag. Linguistica Uralica, 4/1979, s. 280–282. Teaduste Akadeemia Kirjastus. doi:https://doi.org/10.3176/lu.1979.4.19 (saksa)