Suomen kaasuverkko
Suomen kaasuverkko käsittelee Suomessa käytettävän maakaasun jakeluverkostoa.
Maakaasun jakelua varten rakennettu putkiverkosto kattaa Suomen kaakkois- ja eteläosan. Tällä alueella maakaasun osuus lämmön- ja sähköntuotannon polttoaineista on noin 30 % primäärienergian käytöstä ollen koko maan primäärienergian käytöstä noin 10 %. Maakaasun osuus sähkönhankinnasta vuonna 2013 oli 13 %. Maakaasulla on myös merkittävä osuus erityisesti kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa, mutta myös kaukolämmön tuotannossa sekä lauhde- ja erillissähkön tuotannossa.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1974 ensimmäinen maakaasuputki Neuvostoliitosta Itä-Suomeen avattiin. Kaasuverkosto laajeni Pirkanmaalle ja pääkaupunkiseudulle vuonna 1986. Kaupunkikaasu Helsingissä vaihdettiin maakaasuun 1991–1994.[2]
Vuoden 2020 alussa Suomen kaasuverkko yhdistettiin Baltian kaasuverkkoon ja samassa yhteydessä kaasun siirto eriytettiin kaasun myynnistä. Gasum Oy huolehtii kaasun tuotannosta ja myynnistä, ja Gasgrid Finland Oy kaasun siirrosta.[3]
Verkon rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaasuverkkoon kuuluu korkeapaineista siirtoputkistoa 1150 km, matalapaineista putkea 60 km sekä 77 km pitkä meriputki Viron Paldiskista Suomen Inkooseen. Putket ovat teräsputkia, joista suurin osa on pinnoitettu polyeteenimuovilla ja suojattu katodisella suojausjärjestelmällä. Siirtoputkiston vanhimmat osat on otettu käyttöön vuonna 1974. [4]
Yhdeksän kompressoriyksikön avulla nostetaan kaasun painetta ja siten lisätään kaasuverkoston siirtokapasiteettia.[4] Siirtoputkistossa on 8–32 km välein venttiiliasemia, joiden venttiileillä voidaan tarvittaessa katkaista kaasun siirto ja tyhjentää putki kaasusta[4]. Näitä venttiiliasemia on 166 kpl.[4] Asiakkaiden lähellä sijaitsee paineenvähennysasemia, joiden tehtävä on säätää kaasun painetaso asiakkaalle sopivaksi[4].
Suomessa maakaasua varastoidaan ainoastaan putkiverkkoon vuorokausivaihteluiden tasaamiseksi.[1]
Kaasun lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen kaasuverkossa on kaksi valtionrajat ylittävää pistettä: Imatran rajapiste sekä Balticconnector-yhdyspiste[4].
Sotatoimien, EU-pakotteiden ja Venäjän maakaasun Suomen-tuontiin liittyvien sopimuserimielisyyksien vuoksi maakaasun tuonti Imatran-rajapisteen kautta päättyi 21.5.2022.[4] Maakaasua tuli Venäjän Länsi-Siperiasta kahdella rinnakkaisella putkella[1]. Venäjältä tuli 90% Suomeen tuodusta maakaasusta.[5]
Balticconnector on kaasuputki Suomen ja Viron välillä. Se yhdistää Suomen ja Viron kaasuverkon toisiinsa Suomenlahden läpi Inkoon ja Viron Paldiskin välillä.[6][7] Putki valmistui 2019[8]. 2020 Suomen kaasusta kolmasosa tuli Balticconnectorin kautta.[9]
Kaasua voidaan syöttää verkostoon myös Inkoosssa sijaitsevasta Exemplar-laivasta, Haminassa sijaitsevasta LNG-terminaalista sekä viiden suomalaisen biokaasulaitoksen kautta. [4][10]
Kaasu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaasu on hajustettua[4].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Maakaasu energia.fi. Energiateollisuus. Arkistoitu 22.10.2016. Viitattu 11.10.2015.
- ↑ Tuija Käyhkö: Kekkonen runnoi maakaasun Suomeen. Tekniikka & Talous, 15 Jan 2004. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen kaasumarkkina avautuu 31.12.2019. Helsinki: Valtioneuvoston viestintäosasto. Viitattu 26.12.2020.
- ↑ a b c d e f g h i https://gasgrid.fi/kaasuverkosto/kaasun-siirtoverkosto/
- ↑ Maakaasun tulo Venäjältä Suomeen loppui Yle Uutiset. 21.5.2022. Viitattu 13.5.2024.
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-9163964
- ↑ Maakaasun tulo Venäjältä Suomeen loppui yle.fi. 21.5.2022. Viitattu 12.10.2022.
- ↑ Alma Onali: Suomen ja Viron yhdistävä Balticconnector-kaasuputki on valmiina käyttöön, ja pian se rikkoo EU:n viimeisen merkittävän kaasumonopolin Helsingin Sanomat. 11.12.2019. Viitattu 22.5.2024.
- ↑ Tanja Nuotio: Jo kolmannes maakaasusta tulee Suomeen Baltian suunnasta uutta merenalaista kaasuputkea pitkin – "Markkinan avaus lähti käyntiin onnistuneesti" ts.fi. 1.6.2020. Viitattu 22.5.2024.
- ↑ Suomen ja Viron välisessä kaasuputkessa on reikä – mikään muu syy ei selitä nopeaa paineen laskua Yle Uutiset. 9.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gasum: Maakaasun siirtoverkosto Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive)