Suomalaisen ilmatorjunnan kalustomäärän kehitys vuosina 1941–1944
Suomalaisen ilmatorjunnan kalustomäärä jatkosodan aikana vv. 1941–1944 kehittyi seuraavasti.
Vuonna 1941
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1941 (tilanne 29. kesäkuuta) käytettävissä oli yhteensä 675 asetta, jotka jakautuivat eri puolustushaaroille ja eri asetyyppeihin seuraavasti:
| Ilmatorjunta-aseiden jakautuminen puolustushaaroittain ja asetyypeittäin v. 1941 [1] | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Puolustushaara | 7,62 mm | 20 mm | (37-)40 mm | 75/76 (-88) mm | Yhteensä |
| Kenttäarmeija | 82 | 105 | 132 | 34 | 353 |
| Kotiseutu | 41 | 20 | 58 | 67 | 186 |
| Lentojoukot (lentokenttien suojaus) | 37 | 17 | 12 | - | 66 |
| Merivoimat | 41 | - | 24 | 3 | 68 |
| Varikot | 2 | - | - | - | 2 |
| Yhteensä | 203 | 142 | 226 | 104 | 675 |
Vuonna 1942
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1942 alussa (tilanne 4. tammikuuta) käytössä oli yhteensä 812 asetta, jotka jakautuivat eri asetyyppeihin ja puolustushaaroihin seuraavasti:
| Ilmatorjunta-aseiden jakautuminen puolustushaaroittain ja asetyypeittäin v. 1942 [1] | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Puolustushaara | 7,62 mm | 20 mm | (37-)40 mm | 75/76 (-88) mm | Yhteensä |
| Kenttäarmeija | 177 | 144 | 108 | 27 | 456 |
| Kotiseutu | 37 | 3 | 92 | 98 | 230 |
| Lentojoukot (lentokenttien suojaus) | 27 | 17 | 12 | - | 56 |
| Merivoimat | 27 | - | 26 | 3 | 56 |
| Varikot | 14 | - | - | - | 14 |
| Yhteensä | 282 | 164 | 238 | 128 | 812 |
Kaluston sijoittamisessa merkittävimpinä muutoksina lienee pidettävä sitä, että kevyitä aseita (7,62–20 mm) oli siirretty merivoimilta ja kotialueelta kenttäarmeijan alueelle sekä raskaampia aseita (40-76 mm) kenttäarmeijalta kotiseudulle.
Vuoden 1942 aikana asemäärä kasvoi merkittävästi (n. 700 kappaletta) mm. 40 mm:n Bofors-tykkien lisenssivalmistuksen ja valtion kivääritehtaan aloitettua 20 mm:n kaksois-ilmatorjuntatykkien valmistuksen.
Aseiden kokonaismäärän kasvu mahdollisti mm. kotialueen, merivoimien ja ilmavoimien kevyiden aseiden määrän merkittävän kasvattamisen. Kenttäarmeijan asekaluston määrässä ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Vuoden aikana aseita siirrettiin myös varikoihin noin 90 kappaletta.
Vuonna 1943
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1943 (tilanne 3. tammikuuta) alussa ilmatorjuntaan oli käytettävissä yhteensä 1514 asetta, joista oli
| Ilmatorjunta-aseiden jakautuminen puolustushaaroittain ja asetyypeittäin v. 1943 [1] | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Puolustushaara | 7,62 mm | 20 mm | (37-)40 mm | 75/76 (-88) mm | Yhteensä |
| Kenttäarmeija | 173 | 143 | 121 | 11 | 448 |
| Kotiseutu | 65 | 29 | 94 | 105 | 293 |
| Lentojoukot (lentokenttien suojaus) | 168 | 21 | 22 | - | 211 |
| Merivoimat | 127 | 221 | 73 | 30 | 451 |
| Varikot | 66 | 4 | 6 | 31 | 107 |
| Yhteensä | 599 | 418 | 316 | 181 | 1514 |
Aseiden sijoittamisessa muutoksina edelliseen vuoteen verrattuna oli merkittävää se, että varikoihin oli siirretty jo melkoisen suuri määrä aseita (lukumäärä nousi edellisen vuoden 14:stä 107:ään). Kyseessä olivat ilmeisesti jo osin vanhentuneina pidetyt aseet ja osin loppuun kuluneet aseet.
Vuoden aikana merkittävimpiä muutoksia ilmatorjunnan kalustotilanteessa oli Saksasta aloitetut 88 mm:n kaluston hankinnat, 20 mm:n kaluston lisähankinnat kotimaasta ja 7,62 mm:n kaluston alkaneet poistot. Viimeksi mainittuja (tavanomaisista konekivääreistä tehtyjä it-aseita) pidettiin jo vanhentuneina ja tehottomina uudenaikaisten neuvostohävittäjien ja rynnäkkökoneiden torjuntaan.
Vuonna 1944
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1944 alussa (tilanne 1. tammikuuta) ilmatorjuntaan oli käytettävissä 1719 asetta, joista oli
| Ilmatorjunta-aseiden jakautuminen puolustushaaroittain ja asetyypeittäin v. 1944 alussa [1] | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Puolustushaara | 7,62 mm | 20 mm | (37-)40 mm | 75/76 (-88) mm | Yhteensä |
| Kenttäarmeija | 132 | 226 | 106 | 12 | 476 |
| Kotiseutu | 68 | 60 | 112 | 184 | 424 |
| Lentojoukot (lentokenttien suojaus) | 175 | 26 | 20 | - | 221 |
| Merivoimat | 90 | 353 | 40 | 30 | 513 |
| Varikot | 46 | 27 | 6 | 6 | 85 |
| Yhteensä | 511 | 692 | 284 | 232 | 1719 |
Kevään 1944 aikana poistettiin suuri määrä 7,62 mm:n aseita ja hankittiin merkittävä määrä 88 mm:n kalustoa.
Kannaksen suurhyökkäyksen alla (4. kesäkuuta) oli käytettävissä 1582 asetta, joista oli
| Ilmatorjunta-aseiden jakautuminen puolustushaaroittain ja asetyypeittäin v. 1944 kesän alussa [1] | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Puolustushaara | 7,62 mm | 20 mm | (37-)40 mm | 75/76 (-88) mm | Yhteensä |
| Kenttäarmeija (osa lentojoukkojen) | 114 | 204 | 99 | 12 | 429 |
| Kotiseutu (osa lentojoukkojen) | 134 | 135 | 135 | 238 | 642 |
| Merivoimat | 66 | 368 | 38 | 11 | 483 |
| Varikot | 6 | 13 | 6 | 3 | 28 |
| Yhteensä | 320 | 720 | 278 | 264 | 1582 |
Aiemmin lentojoukoille merkityt aseet kuuluvat viimeisessä taulukossa kenttäarmeijan ja kotiseudun asemääriin.
Tilasto ilmatorjuntakaluston hankinnoista vv. 1941–1944
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Ilmatorjuntakaluston hankinnat jatkosodan aikana [2] | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kalusto | Kotimaasta | Ulkomailta | Yhteensä | ||
| 7,62 mm ilmatorjunta-kk | 271 | - | 271 | ||
| 20 mm ilmatorjuntakanuuna | 174 | 55 | 229 | ||
| 37 mm ilmatorjuntakan. | - | 4 | 4 | ||
| 40 ItK 38 | 71 | - | 71 | ||
| 75-76 mm ilmatorjuntakan. | - | 46 | 46 | ||
| 88 mm ilmatorjuntakan. | - | 108 | 108 | ||
| Keskuslaskimet | 9 | 45 | 54 | ||
| Tutkat m/39 | - | 6 | 6 | ||
| Ilmavalvontatutkat | - | 2 | 2 | ||
| Etäisyysmittarit | - | 75 | 75 | ||
| Valonheittimet | 11 | 180 | 191 | ||
Lähteiden perusteella jatkosodan aikana ei Neuvostoliitolta saatuja sotasaalisaseita jaettu joukkojen käyttöön.
Keveiden aseluokkien (7,62–20 mm) vaikuttaa kahdesta eri lähteestä kerätyt tiedot olevan ristiriidassa keskenään, mutta todennäköisin selitys sille, että molempiin aseluokkiin on tullut "ylimääräistä" kalustoa johtuu siitä, että :
- 7,62 mm:n luokassa tavanomaisia konekiväärejä on todennäköisesti välillä asennettu ilmatorjuntajalustoille ja väliin sieltä poistettu
- 20 mm:n luokassa todennäköisin selitys liittyy 20 mm:n pst-kivääriin, joita poistettiin alkuperäisestä käytöstään ja asennettiin it-jalustoille sodan loppua kohden.
Eli aseita ei siis varsinaisesti hankittu mistään vaan ne olivat olemassa olevia aseita, joiden käyttötarkoitus vaihteli.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pentti Palmu: Suomen ilmatorjunnan vaiheita 1925-90. Ilmatorjuntaupseeriyhdistys, 1989. ISBN 952-90083-0-9
- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5