Suolakukkakasvit

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Suolakukat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suolakukkakasvit
Eräs suolakukkalaji (Frankenia salina)
Eräs suolakukkalaji (Frankenia salina)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Suolakukkakasvit Frankeniaceae
Desv., nom. cons.
Suvut
Katso myös

  Suolakukkakasvit Wikispeciesissä
  Suolakukkakasvit Commonsissa

Suolakukkakasvit (Frankeniaceae) on yhden suvun ja noin 90 lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Caryophyllales-lahkossa.

Suolakukkakasvit ovat ruohoja tai pensaita. Lehdet ovat vastakkaisesti ja usein kanervamaisia, erikoideja, eli reunoiltaan alaspäin kääntyneitä, jotta lehden alapinta muodostuu kourumaiseksi, mikä vähentää veden haihtumista. Kukat ovat 4–7-lukuisia, ja niiden verhiö on kasvanut yhteen. Terälehdet ovat kynnellisiä. Heteiden määrä vaihtelee 3–24, tavallisimmin niitä on kuusi. Sisin hedekiehkura on joskus siitepölyä tuottamattomia joutoheteitä. Heteet voivat olla tyvestään hieman yhteenkasvaneita. Ponnet ovat liikkuvia. Sikiäin on yhdislehtinen ja kehänalainen, kolmen, harvemmin kahden tai neljän, emilehden muodostama. Pitkävartisia siemenaiheita on yhdessä emilehdessä tavallisesti kahdesta kuuteen, mutta niitä voi olla vain yksi tai paljon. Kromosomiluku n = 10, 15.[1]

Suolakukkakasveja kasvaa hajanaisesti kaikkialla maapallon lämpimillä ja kuivilla alueilla, Suomea lähinnä Länsi- ja Etelä-Euroopassa.[2]

Suolakukkakasvien lähin sukulaisheimo on tamariskikasvit (Tamaricaceae). Yhdessä ne muodostavat kladin Caryophyllales-lahkon evoluutiopuussa. Kyseisen kladin tuntomerkkejä ovat muun muassa suolamaiden suosinta eli halofyyttisyys ja siihen liittyen suolarauhaset, pieni lehtikoko (lehdet alle senttimetrin mittaisia), pienet 4–6-lukuiset kukat, terälehtien yläpinnan lisäkkeet, sikiäimen laitaistukat, haarainen vartalo, pallomaiset tai nuijamaiset luotit, hedelmänä rakokota ja siemenen endospermi eli ravintovarasto. Heimojen yhteinen kantamuoto lienee elänyt 43–30 miljoonaa vuotta sitten. Aikaisemmin nämä heimot vietiin orvokkikasvien (Violaceae) yhteyteen laitaistukoittensa vuoksi.[1]

Suolakukat (Frankenia) on heimon ainoa suku, ja siinä on 90 lajia.[1] Suvun lajeja:[3]

Suolakukilla on vain vähän taloudellista merkitystä. Joitakin lajeja käytetään koristekasveina, esimerkiksi Frankenia portulacifolia on 60 senttimetrin korkuiseksi kasvavana lajeista kookkain ja näyttävin. Se on kotoisin Saint Helenan saarelta, missä sen lehtiä käytetään yrttiteeksi. Lapa- eli kanariansuolakukkaa (F. ericifolia) käytetään Kanarialla kalamyrkkynä. Lajia F. salina (syn. F. berteroana) polttamalla saadaan suolan sijasta käytettävää tuhkaa Chilessä.[4] [5]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]