Sumpulan ruukki
Sumpulan ruukki toimi Karjalan kannaksella Raudun Kuninkaanselän kylän pohjoispuolella Savotanojan kosken etelärannalla vuosina 1828–1897. Ruukin rakensi 1827–1828 Venäjän henkivartioston ratsutykistön eversti, ritari Alexander Andreijevitš Fock joka oli ostanut lähellä sijainneen Sumpulan hovin vuonna 1820. Ruukin masuunin käyttämä suomalmi saatiin Raudun, Sakkolan ja Valkjärven pitäjien alueelta ja valmistettu takkirauta vietiin Pietariin. Fock kuoli 1838 ja sen jälkeen ruukkia hoiti perikunnan nimissä ensin Fockin leski Anna Alexandrovna Fock ja sitten vanhin poika alikapteeni Alexander Fock.[1]
Ruukin masuuni, valimo sekä muotti- ja kuivaushuone paloivat huhtikuussa 1842 mutta ruukki saattoi jatkaa toimintaansa jo seuraavana vuonna. Vuonna 1852 tehdyssä tarkastuksessa ruukin paikka todettiin hyväksi mutta itse ruukki oli huonossa kunnossa ja jo alun perinkin suunnittelematta ja kehnosti rakennettu. Vuonna 1873 todettiin uudessa tarkastuksessa ruukin suomalmivarojen olevan ehtymässä. Alexander Fock myi maaliskuussa 1875 suuren osan Sumpulan hovista Suomen valtiolle pitäen kuitenkin ruukin ja metsät itsellään. Ruukin masuunin toiminta lopetettiin huhtikuussa 1882 kun masuuni todettiin huonokuntoiseksi ja lisäksi ruukin lähistön metsät oli hakattu ruukin polttoaineeksi ja suomalmi loppunut lähialueiden soilta. Ruukin valimo ja konepaja jatkoivat vielä toimintaansa kunnes niiden rakennukset tuhoutuivat tulipalossa helmikuussa 1897. Ruukki ehti tuottaa vuosina 1827–1882 9 800 tonnia takkirautaa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kauko Puustinen : Karjalan kannaksen historialliset ruukit, Geologi 64/2012 (Arkistoitu – Internet Archive)