Sulttaaniperhonen
Sulttaaniperhonen | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
Alaheimo: | Soturiperhoset Charaxinae |
Tribus: | Charaxini |
Suku: | Soturit Charaxes |
Laji: | jasius |
Kaksiosainen nimi | |
Charaxes jasius |
|
Katso myös | |
Sulttaaniperhonen (Charaxes jasius) on täpläperhosten (Nymphalidae) heimoon kuuluva suurikokoinen päiväperhonen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sulttaaniperhosen siipien kärkiväli on noin 9 cm, naaras on koirasta kookkaampi. Siipien yläpinnan pääväri on tummanruskea ja siivissä on kellanruskea reunajuova. Siipien alapinnan tyviosa on ruskeiden valkoreunaisten juovien ja täplien kirjavoima.[1]
-
♂
-
♂ △
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sulttaaniperhosen levinneisyys rajoittuu Välimeren alueelle Kreikasta länteen. Italiassa se on yleinen länsirannikolla, mutta puuttuu Adrianmeren rannikolta.[1] Adrianmeren itäpuolella se sen sijaan on yleinen. Esimerkiksi Kroatian Splitissä lomailija voi helposti löytää niitä Marjanin luonnonpuistosta.lähde? Ranskassa se esiintyy harvinaisena Provence-Alpit-Rivieralta Itä-Pyreneille ja Espanjassa ja Portugalissa sitä on paikallisena ja niukkana rannikoilla ja sisämaassa. Pohjois-Afrikassa se esiintyy Marokon, Algerian ja Tunisian rannikoilla. Sulttaaniperhonen lentää kahtena sukupolvena, ensimmäinen maaliskuusta kesäkuuhun ja toinen heinäkuusta lokakuuhun.[1]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sulttaaniperhosta tavataan merenpinnan tasolta noin 500 metrin korkeudelle.[1]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukan ravintokasvi on mansikkapuu (Arbutus unedo).[1]