Sulpicia
Sulpicia (31 eaa.– 14 jaa.) oli Augustuksen aikana elänyt roomalainen runoilija. Hänen enonsa oli merkittävä kirjallisuuden mesenaatti Marcus Valerius Messalla Corvinus[1].
Sulpicia oli itsenäinen ja sivistynyt nainen, joka kuvasi runoissaan avoimesti elämäänsä ja rakkauden tunteitaan. Hänen runonsa ovat mahdollisesti ainoita antiikin ajalta nykypäiviin säilyneitä naisen rakkausrunoja. Tosin häneltäkin on säilynyt vain kuusi runoa, joissa on yhteensä 40 säettä. Niissä kuvataan intohimoista rakkautta Cerinthukseksi kutsuttua miestä kohtaan.[2] Runot ovat säilyneet Tibulluksen Elegisten runojen kolmannessa osassa (Corpus Tibullianum III 13–18). Osa tutkijoista on kyseenalaistanut Sulpician osuuden runojen kirjoittajana, koska ne ovat naisen kirjoittamaksi varsin uskallettuja.
Toisen Sulpicia-nimisen runoilijan tiedetään eläneen keisari Domitianuksen aikana.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Marcus Valerius Messalla Corvinus. Britannica.com.
- ↑ Vallejo, Irene: Papyrus : Kirjan katkeamaton tarina, s. 550–555. Suomentanut Taina Helkamo. Helsinki: Kustantamo S&S, 2021. ISBN 978-951-52-5194-7
- ↑ ЭСБЕ/Сульпиция. Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron. Ru.wikisource. Viitattu 30.6.2023.(venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sulpician runoja. The Latin Library.
- Tibullus Book III. The Latin Library.
