Sulo Toivonen
Sulo Ilmari Toivonen (12. tammikuuta 1909 Somero – 6. toukokuuta 1995 Helsinki) oli suomalainen eläintieteilijä.[1]
Toivonen oli Helsingin yliopistossa ensin vuodesta 1945 ontogenian ja kehitysfysiologian dosentti ja sitten kokeellisen eläintieteen henkilökohtainen ylimääräinen professori 1952–1973.[1] Hän tutki selkärankaisten yksilönkehitystä sääteleviä tekijöitä ja osoitti, että ne ovat kemiallisia yhdisteitä.[2] Hänelle myönnettiin lääketieteen ja kirurgian kunniatohtorin arvo Helsingin yliopistosta vuonna 1966.[3] Hänen johdollaan muodostui suomalainen kehitysbiologian koulukunta, joka ollut kansainvälisestikin erittäin merkittävä 2000-luvulle saakka.[4] Hänen oppilaisiinsa kuuluvat muun muassa Lauri Saxén ja Seppo Vainio.[1]
Toivosen ja hänen puolisonsa Aini Tellervo Anderssonin poika oli energianeuvos Timo Toivonen.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Toivonen, Sulo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 8, p. 1487. Otava 1966.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 748. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ Leikola, Anto: Toivonen, Sulo (1909–1995). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Harri Turunen: Energianeuvos Timo Toivonen (1946–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 10.2.2015. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 14.6.2022.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
