Sulkavanjärvi (järvi Kiuruvedellä)

Sulkavanjärvi
Valtiot	Suomi
Paikkakunta	Kiuruvesi
Koordinaatit	63°28′01″N, 26°41′41″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	Isokoski
Järvinumero	04.554.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	107,8 m
Rantaviiva	75,09 km
Pinta-ala	8,19771 km²
Tilavuus	0,0298 km³
Keskisyvyys	3,64 m
Suurin syvyys	18,2 m
Saaria	73
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Sulkavanjärvi on Pohjois-Savossa Kiuruveden Sulkavanjärvellä ja Pielaveden Nousialla sijaitseva järvi.

Maantietoa

Järven pinta-ala on 820 hehtaaria eli 8,2 neliökilometriä. Se sijaitsee alueella, missä on runsaasti kallioperän murroksien aiheuttamia korkeuseroja. Niiden vuoksi järvellä on runsaasti niemiä, saaria ja lahtia. Korkein mäki näkyy Mäkilahdelle ja sen korkeus on lähes 40 metriä vedenpinnan yläpuolella. Järven itärannalla sijaitseva Roviomäki kohoaa lähes 30 metrin korkeuteen ja sen päälle on rakennettu Sulkavanjärven kirkko. Korkein järvelle näkyvä mäki on kuitenkin Lokkiselälle Käänninniemensalmesta näkyvä Mustikkamäki, joka kohoaa lähes 60 metrin korkeuteen.

Järvi on 8,8 kilometriä pitkä ja 3,6 kilometriä leveä. Se muodostuu lähinnä erilaisista lahdista ja sillä on kaksi vierekkäistä järvenselkää Myllyselkä ja Lokkiselkä. Selät sijaitsevat laajalla 4 ja 2 kilometriä leveällä järvenosalla, joka on suurten saarien ja niemien pirstoma. Myllyselkä on 1,5 kilometriä pitkä ja kilometrin leveä, ja Lokkiselkä on yli kilometrin pitkä ja 700 metriä leveä. Lokkiselän pohjoiseen ulottuvalla jatkeella sijaitsee Laajalahti ja selän kaakkoiskulmasta erkanee yli kilometrin pituinen Mustikkalahti. Myllyselkä jää Lokkiselästä kaakkoon päin ja selkiä erottaa toisistaan kilometrin pituinen Sänkisaari. Myllyselän eteläpäässä jää Herrasensaaren eteläpuolelle 1,5 kilometriä pitkä Lammaslahti ja saaren länsipuolelle Auvilanlahti, jossa sijaitsee järven lasku-uoman Isokosken luusua.

Myllyselän ja Lokkiselän luoteispuolella sijaitsevat suuri osa järven suurista saarista. Järvessä on laskettu olevan 73 saarta, joiden yhteispinta-ala on 101 hehtaaria eli noin 11 % järven kokonaispinta-alasta. Syvänsaari (noin 17 ha) lähes tukkii järven pohjoisossan johtavan salmen (suluissa on kartasta mitatut pinta-alat ). Se eteläpuolella sijaitsevat heti Pirttisaari (yli 6 ha), Kangassaari (alle 18 ha) ja Vuohensaari (yli 10 ha). Näiden eteläpuolella ovat vielä Muurainen (noin 3 ha), Selkäsaari (noin 9 ha), Kiiskisaari ja Niitty- eli Sänkisaari (yli 11 ha). Muita järven keskiosan saaria on Tervasaari, Verkkosaari, Mansikkasaari, Halkosaari, Myhkyri, Nikinsaari ja Haaposaari, ja Myllyselän eteläpuolisia saaria on Herrasensaaren ympärillä (noin 11 ha) Kuoresaari, Likosaari ja Karelinsaari, ja vielä Lokkiselän saaria on Lokkiluoto, Kivisaari, Pajuluoto, Koivusaari ja Limasaari.

Järven pohjoisin järvenosaa, joka jää Syvänsaaren pohjoispuolelle, luonnehtii pitkät ja kapeat lahdet. Syvänsaaren salmien takaa aukeaa pieni ja nimetön järvenselkä, jossa on muutama saari. Suurimmat saaret ovat Tursansaaret (alle 6 ha) ja Kissansaari. Muita saaria on Myrkkysaari ja Kalmonsaari. Lounaan suuntaan työntyy yli kilometrin pituisen Väätäälänsniemen itäpuolelle 1,3 kilometriä pitkä Rakennuslahti ja niemen länsipuolelle 1,2 kilometriä pitkä Mäkilahti. Pohjoispuolella sijaitsee 1,8 kilometriä pitkä Sulkavanlahti, jonka Karppaalanniemn länsipuolella sijaitsee 700 metriä pitkä Pitkälahti. Kokkolahti jää Kissansaaren länsipuolelle suojaan.

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 30 miljoonaa kuutiometriä eli 0,03 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 3,6 metriä ja suurin syvyys on 18,2 metriä. Syvin kohta sijaitsee todennäköisesti Mustikkalahdella, missä on kartan mukaan 18 metriä syvää. Muita syvänteitä sijaitsee Selkäsaaren länsipuolella, missä on 12 metriä syvää, Laajalahden suulla, missä on 14 metriä syvää, Vuohensaaren ja Sääskiniemen välissä, jossa on 15 metriä, Tursansaarten ja Kissasaaren välissä (16 metriä) ja Väätäälänniemen koillspuolella (13 metriä) ja Sulkavanlahdella, jossa on 9 metriä syvää.

Järven rantaviivan pituus on 75 kilometriä. Sen rannat ovat pääasiassa metsämaata, mutta paikoin rantaan asti ulottuu myös peltoa. Pääosa rantapelloista kuuluvat Sulkavanjärven, Sulkavan, Nousialan, Salmenkylän ja Karppalanperän kylille. Asuts on haja-asutusta, joka on kylien kohdalla tiiviimpää. Rannoille on rakennettu vapaa-ajan asuntoja, joita on lähes 90. Järven itärantoja kiertää Sulkavan ja Sulkavanjärven kautta seututie 561. Järven eteläpuolella seututieltä haarautuu yhdystie 16075, joka kiertää järven länsipuolelle ja josta on yhteys Karppalanperälle ja sieltä takaisin seututielle. Pielaveden vastainen kuntaraja ylittää järven sen eteläpäässä niin, että se tulee lännestä ja kiertää Herrasensaaren eteläpuolelta, nousee pohjoiseen ja ylittää Sänkisaaren eteläpään ja jakaa Käänninniemensalmen ja Mustakkalahden puoliksi. Pielavedelle kuuluu rajan eteläpuoliset alueet.

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Iisalmen reitin valuma-alueen (04.5) Sulkavanjärven valuma-alueella (04.55), jonka Sulkavanjärven valuma-alueeseen (04.554) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 107,8 metriä mpy.

Järvi sijaitsee Iisalmen reitin latva-alueella, joten se saa vetensä omalta valuma-alueeltaan. Sulkavanjärven valuma-alueella on 25 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Järven Mustikkalahteen laskee idästä Ventojoki, joka saa alkunsa Löytänästä (22 ha). Joen valuma-alueeseen kuuluvat myös Iso Hanhilampi (7 ha), Pieni Hanhilampi (4 ha) ja Taivallampi (4 ha). Mustalahteen laskee myös Leväpuro, jonka valuma-alueeseen kuuluvat Valkeisjärvi (38 ha) ja Pyöreinen (9 ha). Kilpipuro laskee Lammaslahden pohjukkaan Kilpilahteen, jonka valuma-alueella ovat Iso Kilpilampi (13 ha) ja Pieni Kilpilampi (6 ha). Järven länsirannassa Kissasaaren takana olevaan Soukunlahteen laskee Kantele (10 ha) laskuoja, jonka valuma-alueella on vielä Lapinlampi (2 ha), Jouhtinen (19 ha), Kaijanlampi (4 ha), Mustalampi (2 ha), Saarinen (9 ha), Iso Tervalampi (5 ha), Iso-Maiva (4 ha) ja Ilveslampi (4 ha). Pohjoiseen työntyvään Sulkavanlahteen laskee Salmipuro, jonka valuma-alueella sijaitsee Salmijärvi (68 ha). Pohjoisosan toiseen lahteen Tuhkalahteen laskee Koijärven (66 ha) laskuoja. Sen valuma-alueella ovat myös Tuikkalampi (14 ha), Telkkänen (3 ha), Litunlampi (2 ha), Löytynlampi (1 ha), Mustinlampi (3 ha), Soikkolampi (2 ha) ja Körtti (17 ha).

Järven lasku-uomana on puoli kilometriä pitkä Isokoski, joka laskee Koskilampeen (11 ha). Vesireitti jatkaa siitä Kotajärven (92 ha), Sopenjärven (31 ha), Jokijärven (22 ha), Konttijoen kautta Aittojärveen (127 ha), jonka pohjoiseen vievän reitin suurempia järviä on Kiuruvesi.

Historiaa

Järvestä on ollut vesiyhteys naapurijärville Koijärveen ja Majoonjärveen ja sieltä edelleen Kiuruveteen asti. Tämä yhteys oli avoinna Itämeren Ancylus-vaiheen aikana ja myöhemmin taas noin 6000–4800 eaa., kun muinaisen Saimaan vedenpinta oli nykyistä paljon korkeammalla. Yhteys päättyi, kun järvi kuroutui irti muinaisesta Saimaasta noin 4500–4300 eaa. Järven vedenpinnan korkeus jäi tuolloin nykyisen 111–109 metrin korkeuskäyrän korkeudelle. Myös ihminen on vaikuttanut järven vedenpintaan. Järvessä toimitettiin järvenlasku 1920-luvulla, jolloin sen vedenpinta aleni metrin. Tästä jäi muistoksi Kivenlautasaaren niemi, Sänkisaaren ja Niittysaaren nimet yhdelle saarelle, ja yksittäinen saari Tursansaaret, jossa entiset saaret ovat maatuneet yhteen.