Sukelluslaivalla maapallon ympäri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sukelluslaivalla maapallon ympäri
Vingt mille lieues sous les mers
Teoksen kuvitettu nimiöaukeama
Teoksen kuvitettu nimiöaukeama
Alkuperäisteos
Kirjailija Jules Verne
Kieli ranska
Julkaistu 1870
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Sukelluslaivalla maapallon ympäri (ransk. Vingt mille lieues sous les mers) on Jules Vernen kirjoittama, vuonna 1870 julkaistu ja WSOY:n suomeksi hieman lyhennettynä toimitettu romaani. Karisto on julkaissut kirjan suomeksi yhtenäisenä niteenä nimellä Kapteeni Nemo ja Nautilus sekä kolmen erillisen niteen sarjana nimillä Merten alitse, Kapteeni Nemo ja Nautilus. Minerva Kustannus on julkaissut kirjan (myös hieman lyhennettynä) nimellä Kapteeni Nemo : Merten syvyyksissä.

Kirja kertoo kapteeni Nemosta ja hänen sukelluslaivalleen, Nautilukselle joutuneista professori Aronnaxista, tämän palvelijasta sekä harppuunamies Ned Landista. Kirja poikkeaa useimmista Vernen kirjoista siinä, että sen kertojana on kirjassa esiintyvä hahmo, professori Aronnax. Vain harvat Jules Vernen kirjat on kirjoitettu minäkertojalla.

Romaani Salaperäinen saari päättää tässä kirjassa alkaneen tarinan.

Kapteeni Nemo pystyttää lippunsa etelänavalle.

Merien tuntija professori Pierre Aronnax pyydetään mukaan, kun Abraham Lincoln -niminen laiva lähtee etsimään meriä kauhun vallassa pitävää hirviötä, jota epäillään sarvivalaaksi. Matkalla ovat mukana myös professorin palvelija, Conseil (Neuvokas) ja valaanpyytäjä Ned Land.

Kun hirviö saadaan kiinni, se kääntyy ahdistajaansa vastaan ja taistelun aikana professori, Ned ja Conseil putoavat laivasta. He pelastautuvat metsästämänsä hirviön päälle, joka osoittautuu sukellusveneeksi, ja heidät vangitaan sen matkustajiksi. Sukellusveneen, Nautiluksen kapteeni Nemo vie vieraansa huimalle matkalle merten syvyyksiin, etelänavalle sekä kävelylle Atlantiksen kadonneella mantereella.

Matkustajat joutuvat myös todistamaan Nautiluksen hurjaa tuhovoimaa, kun kapteeni Nemo ohjaa aluksensa päin sotalaivaa ja upottaa sen. Alkuperäisessä tarinassa sotalaiva oli venäläinen tsaarin laivaston alus, mutta koska kirjan julkaisuajankohtana Ranska ja Venäjä olivat liittolaisia, poliittisista syistä kustantaja pakotti muuttamaan sen englantilaiseksi. Samalla alun alkaen maanpakoon lähteneestä Puolan aatelisesta kapteeni Nemosta tuli sepoykapinan pakolainen, prinssi Dakkar, Bundelkhandin radžan poika ja sulttaani Tippu Sahibin jälkeläinen. Aikakone-lehden ensimmäisessä numerossa Jari Koponen sanoi, että tämä selitys on luultavasti

»surkein pannukakku jonka Verne paistoi: sepoykapinan kaltainen tausta on arvoton Nemon kaltaiselle sankarille»

Lopulta professori Aronnax ja hänen toverinsa onnistuvat pakenemaan Nautilukselta ja palaamaan kotiinsa tietämättä, mitä alukselle ja sen salaperäiselle kapteenille on tapahtunut heidän lähdettyään.

  • Jules Verne: Kapteeni Nemo: Merten syvyyksissä. (Suom. Kristina Haataja) Minerva Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-492-185-5

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]