Sujutus
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Käsitteiden määritelmät epäselviä. |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Sujutus ja sukitus ovat nykymenetelmiä muun muassa viemäri- ja sadevesiputkistojen saneeraamiseksi. Putkiremontti toteutetaan sukittamalla siten, että vanhan putken sisään asennetaan uusi putki. Perinteiseen putkistosaneeraukseen verrattuna sujutuksella ja sukituksella säästetään rakennusteknisissä töissä. Piikkaus- ja purkutöitä ei aina tarvita ollenkaan. Kohteesta riippuen käytetään erilaisia materiaaleja. Menetelmä jakautuu kahteen lajiin riippuen siitä, onko saneerattava kohde ulkopuolinen vai kiinteistön sisällä oleva osuus.
Ulkopuoliset osuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pitkäsujutus: saneerattavalle osuudelle vedetään uusi putki, joka pienentää putken sisähalkaisijaa.
- Kaivamaton pitkäsujutus: saneerattavalle osuudelle vedetään kaivamatta uusi, taipuisa putki, joka pienentää putken sisähalkaisijaa.
- Pätkäsujutus: saneerattavalle osuudelle työnnetään uusi putki lyhyinä pätkinä, ja sen seurauksena putken sisähalkaisija pienenee.
- Muotoputkisujutus: Saneerattavalle osuudelle vedetään uusi putki. Muoto palautetaan höyryn ja paineen avulla. Putken sisähalkaisija pienenee vain saneerausputken materiaalin verran
- Halkaiseva pakkosujutus: Saneerattavalle osuudelle vedetään uusi putki. Halkaisija säilyy ennallaan.
- Sukitus: Saneerausputki käännetään paikalleen. Halkaisija säilyy ennallaan.
Sisäpuoliset osuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sukitusta käytetään kiinteistöjen sisäpuolisien putkistojen saneeraamisen. Sukittamalla on mahdollista kunnostaa osuuksia, joissa on useita jopa 90 asteen mutkia, koon muutoksia sekä haarakohtia. Sukituksessa haarakohdat tukkeutuu, minkä jälkeen ne avataan robottiporalla sekä tiivistetään erillisellä runko- tai haarayhteellä. Asennusvaiheessa sukka on elastinen ja pehmeä. Kovettuessaan sukka muodostaa itsekantavan, uuden putken vanhan viemäriputken sisälle, vanhan viemäriputken toimiessa muottina. Sukittamalla saneerattu viemäriputki on uutta vastaavassa kunnossa.[1]
Käytettävät materiaalit ovat PVC- tai polyuretaanipinnoitettua huopaa tai huokoista materiaalia, joka kyllästetään epoksi-, polyesteri- tai silikaattihartsilla. Tämän jälkeen sukka käännetään inversiomenetelmällä saneerattavalle osuudelle. Asennus tapahtuu paineilman tai veden paineen avulla. Kun runkoaineena käytetty hartsi on kovettunut, putken päät leikataan auki ja asennus on valmis. Ennen putken saneeraamista osuudet puhdistetaan rouhimalla ja huuhtelemalla. Puhdistuksella saadaan putken sisäpinnalle kertynyt irtosyöpymä poistettua ja putki avarrettua. Sukituksen jälkeen putken sisähalkaisija pienentyy vain vähän.
Viemärin pinnoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viemärin pinnoitus eri menetelmillä on yleistynyt Suomessa 2000-vuosikymmenen alussa. Viemärin pinnoitusmenetelmiä on erilaisia, kuten ruiskuvalu ja harjamassaus.
Ruiskuvalumenetelmä perustuu pinnoitusmateriaalin ruiskuttamiseen putken sisäpinnalle keskipakoisvoimaa hyväksi käyttäen. Jotta riittävä pinnan vahvuus saavutetaan, ruiskuvalu toistetaan yleensä kahdesta neljään kertaan, riippuen putken koosta ja urakoitsijan toimintamallista.
Harjamassausmenetelmä perustuu massan levittämiseen putken seinämille putkessa pyörivän harjan avulla. Jotta riittävä pinnan vahvuus saavutetaan, myös harjausmenetelmällä viemärit saneerattaessa, työvaiheet toistetaan yleensä kahdesta neljään kertaan, riippuen putken koosta ja urakoitsijan toimintamallista.
Pinnoitusmenetelmissä on joitakin etuja sukitukseen nähden, kuten se, että rakenneavauksia ei pääsääntöisesti tarvitse tehdä lainkaan, myös haarat ovat täysin saumattomat ja aina täysin samaa materiaalia kuin muu saneerattu putkiosuus ja se, että erillisiä haarapaloja tai haarojen massauksia eri materiaalilla kuin muu saneerattu viemäriosuus ei tarvita
Pinnoitusmenetelmät soveltuvat parhaiten kerrostaloasuntojen ja rivitaloasuntojen viemärihajotuksiin, pystyviemäreihin, kellarikerroksien viemärihajotuksiin sekä omakotitalojen kokonaisvaltaiseen saneeraukseen.
Sujutuksen työvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sukituksen suunnittelu
- Sukituksen valmistelu sekä suojaukset
- Vanhan viemärin puhdistus ja dokumentointi
- Runkoviemärin sukitus
- Viemärihaarojen asentaminen
- Viemärin kuvaaminen
- Viimeistelytyöt sekä testaukset
Sujutuksen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tekniikka on kehitetty 1970-luvun alussa käytettäväksi viemäreiden ja putkistojen korjauksessa. Se soveltuu yhtä hyvin käytettäväksi muovi-, valurauta-, betoni- ja saviputkien saneeraukseen. Tekniikkaa käytetään putkistojen saneeraamiseen koko maailmassa.
Saneerausputki voidaan asentaa myös halkaisijaltaan pieniin putkiin. Menetelmää voidaan käyttää yhtä hyvin asuin-, liike- ja teollisuuskiinteistöissä kuin kunnallisissa viemäreissä. Rakennusteknisiä töitä tulee minimaalinen määrä verrattuna perinteiseen saneeraukseen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mitä on sukitus? (Arkistoitu – Internet Archive) Sukitus Info. (suomeksi)