Suella Braverman
Suella Braverman | |
---|---|
Yhdistyneen kuningaskunnan sisäministeri | |
25. lokakuuta 2022–13. marraskuuta 2023
6. syyskuuta 2022–19. lokakuuta 2022 |
|
Pääministeri |
Liz Truss Rishi Sunak |
Edeltäjä |
Priti Patel Grant Shapps |
Seuraaja |
Grant Shapps James Cleverly |
Englannin ja Walesin kruununjuristi Pohjois-Irlannin kruununjuristi |
|
13. helmikuuta 2020 – 6. syyskuuta 2022 (äitiyslomalla 2. maaliskuuta – 10. syyskuuta 2021)
|
|
Edeltäjä | Geoffrey Cox |
Seuraaja | Michael Ellis |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 3. huhtikuuta 1980 Harrow, Lontoo, Englanti |
Kansalaisuus | britti |
Arvonimi | The Right Honourable |
Tiedot | |
Puolue | Konservatiivipuolue |
Uskonto | buddhalainen |
Aiheesta muualla | |
www.suellabraverman.co.uk | |
Sue-Ellen Cassiana ”Suella” Braverman (os. Fernandes; s. 3. huhtikuuta 1980) on brittiläinen konservatiivipuolueen poliitikko, joka on toiminut Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneen jäsenenä vuodesta 2015. Hän toimi maan sisäministerinä syyskuusta lokakuuhun 2022 ja jälleen lokakuusta marraskuuhun 2023. Aiemmin hän on toiminut Englannin ja Walesin sekä Pohjois-Irlannin kruununjuristina (engl. attorney general) vuosina 2020–2022.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bravermanin intialaistaustaiset vanhemmat muuttivat Britanniaan 1960-luvulla Keniasta ja Mauritiukselta. Hänen äitinsä Uma Fernandes oli mauritiuksentamilihinduja joka oli sairaanhoitaja sekä Brentin kaupunkipiirin valtuutettu ja konservatiivien ehdokas Brent Eastin vaalipiirin täytevaalissa 2003, ja hänen isänsä Christie Fernandes on kristitty goalaistaustainen joka yöskenteli asuntoyhdistyksen palveluksessa. [1][2][3]
Braverman syntyi Lontoon Harrow’ssa ja kasvoi Wembleyssä. Hän opiskeli oikeustiedettä Queen’s Collegessa Cambridgen yliopistossa ja toimi yliopiston konservatiiviyhdistyksen puheenjohtajana.[4] Hän opiskeli myös eurooppaoikeutta ja Ranskan lakia Panthéon-Sorbonnen yliopistossa Ranskassa ja valmistui maisteriksi.[3]
Bravermanista tuli laillistettu asianajaja Englannissa ja Walesissä vuonna 2005. Asianajajana hän erikoistui kauppaoikeuteen, hallinto-oikeuteen, maahanmuuttoasioihin ja kaavoitukseen. Englannin ja Walesin lisäksi hän on laillistettu asianajaja New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa.[3][5][6]
Braverman oli ensimmäisen kerran ehdolla vuoden 2005 parlamenttivaaleissa Leicester Eastin vaalipiirissä,[7] mutta hävisi työväenpuolueen Keith Vazille. Hän oli myös ehdolla vuoden 2012 Lontoon kaupunginvaltuuston vaaleissa konservatiivipuolueen listalla,[8] muttei tullut valituksi.[9]
Hänet valittiin alahuoneeseen vuoden 2015 parlamenttivaaleissa Farehamin vaalipiiristä 56,1 prosentin ääniosuudella.
Vuoden 2016 EU-kansanäänestyksessä Braverman kannatti brexitiä eli Yhdistyneen kuningaskunnan eroa Euroopan unionista.[10] Hän toimi brexitä kannattavista konservatiivipuolueen kansanedustajista koostuvan European Research Group -ryhmän puheenjohtajana,[11][12] kunnes tammikuussa 2018 hänet nimitettiin brexit-ministeriöön parlamentaariseksi alivaltiosihteeriksi.[13] Hän erosi virasta marraskuussa 2018 vastalauseena pääministeri Theresa Mayn neuvottelemalle brexit-sopimukselle.[14]
Helmikuussa 2020 Braverman nimitettiin Englannin ja Walesin sekä Pohjois-Irlannin kruununjuristiksi (engl. attorney general).[15][16] Syyskuussa 2022 pääministeri Liz Truss nimitti Bravermanin sisäministeriksi. Hän erosi tehtävästään rikottuaan ministerien toimintaohjeita.
Braverman oli sisäministeri Rishi Sunakin hallituksesa lokakuusta 2022 marraskuuhun 2023. Kausi keskeytyi, kun Bravermanin katsottiin syyttäneen poliisia Palestiinaa koskevien mielenosoitusten puolueellisesta käsittelystä.[17]
Braverman kuuluu Buddhalaiseeen Triratna yhteisöön ja on vannonut kansanedustajan valansa käsi Dhammapadalla.[18]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Eddie Fernandes: Suella Fernandes The Goan Voice. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ UMA FERNANDES The Goan Voice. 14. heinäkuuta 2003. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ a b c About Suella suellabraverman.co.uk. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Sylvia Arthur: The road to No 10 The Guardian. 6. syyskuuta 2003. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ The Rt Hon Suella Braverman QC MP No5 Barristers' Chambers. Arkistoitu 12.3.2022. ”Year of call: 2005” Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Jemma Slingo: 'It is a privilege': Braverman sworn in as attorney general The Law Society Gazette. 24. helmikuuta 2020. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Suella Braverman – Parliamentary career MPs and Lords. Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Alex Aldridge: Vote for me, I'm a lawyer The Guardian. 26. huhtikuuta 2012. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ London assembly election results 2012 The Guardian. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Suella Braverman: Why I will be voting to leave the EU suellabraverman.co.uk. 23. helmikuuta 2016. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Andrew Gimson: Interview: The double-hatted Suella Fernandes – both a member of the Government and a pro-Leave group leader ConservativeHome. 6. heinäkuuta 2017. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Heather Stewart: Pro-leave MPs prepare public statement insistent on hard Brexit The Guardian. 7. syyskuuta 2017. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ The Rt Hon Suella Braverman QC MP gov.uk. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Chris Yandell: Suella Braverman, Tory MP for Fareham, resigns her government post over proposed Northern Ireland Backstop Daily Echo. 15. marraskuuta 2018. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ New Attorney General appointed gov.uk. 13. helmikuuta 2020. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Andrew Woodcock: Suella Braverman: Boris Johnson appoints attorney general days after she attacked 'unaccountable' judges The Independent. 13. helmikuuta 2022. Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Reetta Malmberg: Britannian sisäministerille potkut – David Cameron nousee yllättäen ulkoministeriksi Helsingin Sanomat 13.11.2023, viitattu 13.11.2023
- ↑ Naomi Canton: UK MP under fire for not taking oath on Gita The Times of India. 1. tammikuuta 2020. Arkistoitu 12.3.2022. Viitattu 11. maaliskuuta 2022. (englanniksi)