Styracosaurus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Styracosaurus
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Sauropsida
Ylälahko: Dinosaurukset Dinosauria
Lahko: Linnunlantioiset Ornithischia
Alalahko: Marginocephalia
Osalahko: Ceratopsia
Heimo: Ceratopsidae
Alaheimo: Centrosaurinae
Tribus: Centrosaurini
Suku: Styracosaurus
Lambe, 1916
Lajit
  • Styracosaurus albertensis
  • Styracosaurus ovatus
  • ?Styracosaurus parksi
Katso myös

  Styracosaurus Wikispeciesissä
  Styracosaurus Commonsissa

Styracosaurus (”piikkilisko”)[1] oli nelijalkainen kasvinsyöjähirmulisko, joka eli 75–72 miljoonaa vuotta sitten myöhäisellä liitukaudella Kanadassa ja Pohjois-Amerikassa.[2][3]

Styracosauruksen[vanhentunut linkki] luuranko

Tutkimusretkeilijä Charles H. Sternberg löysi sen ensimmäisen kerran vuonna 1913 Albertasta, Kanadasta läheltä Red Deer- jokea.[1] Se oli heti yksi merkillisistä sarvinaamoista. Lajin nimesi vuonna 1913 kanadalainen paleontologi Lawrence Lambe.[4] Styracosaurus on esiintyynyt monissa kirjoissa ja artikkeleissa ja harva oli tiennyt, että samasta paikasta on löydetty suuri osa sen luurangosta ja alaleuan luu.[1]

Styracosauruksen[vanhentunut linkki] kallo

Styracosaurus oli 5,5 metriä pitkä, ne olivat noin 1,8 metrin korkuisia ja painoivat noin 2,7 tonnia.[5][3][6][7] Niiden kallo oli pikkusen yli kaksi metriä. Sen tunnistaa helposti noin 60 cm pitkäksi kasvaneesta kuonosarvesta, joka osoitti lievästi eteenpäin.[1] Se saattoi käyttää sarveaan parittelu menetelmissä.[5] Styracosauruksella tunnisti sen pitkistä kauluripiikistä, joita oli noin 4–6, mutta niillä ei ollut kumminkaan hirveän suurta kauluria, joka oli vain noin 50 senttimetriä.[1][3] Nykyään kauluripiikkejä tiedetään olleen myös Einiosauruksella ja Achelousauruksella, joskin niillä oli vähemmän piikkejä kuin Styracosauruksella. Muilta osin Styracosaurus muistutti ulkonäöltään saman heimon Centrosaurusta ja Monocloniusta.[1][8]

Styracosaurus nimi tarkoitti ”piikkiliskoa” tarkoittavan nimensä kuudesta pitkästä kauluripiikistä, joita pidettiin ennen sen erikoispiirteenä.[1]

Styracosauruksen sarvet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Styracosaurusta pidetään muiden sarvikuonoliskojen tapaan laumaeläimenä.[2][6][7] Lauma suojasi niitä paremmin Tyrannosauridae-heimon teropodeilta, jotka olivat niiden päävihollisia. Petoteropodin hyökätessä Styracosaurus käytti sarveaan puolustautumiseen.[9][10] Piikit saattoivat antaa lisäsuojaa, mutta ne olivat enemmänkin koristautumista varten.[3] Urokset käyttivät piikkejään mahdollisesti naaraiden houkuttelemiseen ja kilpailevien urosten uhkailuun.[3] Kuonosarvia käytettiin puolustautumisen ohella myös urosten välisissä taisteluissa, joissa eläimet ratkaisivat esimerkiksi lauman johtajuuden. Styracosauruksella oli vahvat hartiat, joista oli paljon apua taisteluissa.[4][6] Pahoja vammoja on välttämättä tullut kilpailuissa, mutta joissakin luurangoissa on merkkejä vammoista. Yhteenotot olivat ilmeisesti varsin tavallisia.

Stryracosaurus[vanhentunut linkki] syömässä. Strycosaurus takana

Strycaosaurus oli rauhallinen kasvissyöjä, jonka ruokavalioon kuului muun muassa: Cycadophytadit, palmujen lehdet, saniaiset ja muut esihistorialliset kasvit. Jotkut paleontologit ajattelevat, että se oli tarpeeksi vahva pudottamaan angiospermipuita.[3]

Styracosauruksella oli kova nokka ja vahvat poskihampaat. Styracosaurus saattoi ”viipaloida” ravintonsa pienimmiksi paloiksi.[2][3][10]

Paleontologi Charles M. Sternberg löysi ensimmäiset Styracosauruksen jäännökset Kanadan Albertasta alueelta, joka tunnetaan Dinosaur Provincial Parkina. Styracosaurusta tunnetaan nykyään kolme lajia:

Styracosaurus populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Styracosaurus on esiintynyt useissa dinosauruksiin liittyvissä videopeleissä ja elokuvissa, esimerkiksi Disneyn elokuvassa Dinosaurus. Suku esiintyy myös Michael Crichtonin kirjoittamassa romaanissa Dinosauruspuisto.

  1. a b c d e f g h i j Naish, Darren: Kiehtovimmat dinosauruslöydöt, s. 62–63. Suomentanut Gröndahl, Juho & Murros, Emma. Nemokustannus.fi, 2009. ISBN 978-952-240-057-4
  2. a b c Styracosaurus Western Australian Museum. 2015. Viitattu 14.3.2019. (englanniksi)
  3. a b c d e f g Styracosaurus Was a Cretaceous Period Ceratopsian DinoPit. Viitattu 14.3.2019. (englanniksi)
  4. a b Styracosaurus Prehistoric Wildlife. Viitattu 14.3.2019. (englanniksi)
  5. a b Bob Strauss: 10 Facts About Styracosaurus ThoughtCo. 20.1.2019. Viitattu 14.3.2019. (englanniksi)
  6. a b c Styracosaurus Newdinosaurs.com. Viitattu 14.3.2019. (englanniksi)
  7. a b Styracosaurus Enchanted Learning. Viitattu 14.3.2019. (englanniksi)
  8. a b c d Brian Switek: The Last Styracosaurus Standing Smithsonian.com. 2.3.2012. Viitattu 14.3.2019. (englanniksi)
  9. Styracosaurus albertensis Dinosaur World. Viitattu 14.3.2019. (englanniksi)
  10. a b Mark Mancini: 10 Pointed Facts About Styracosaurus Mental Floss. 24.10.2014. Viitattu 14.3.2019. (englanniksi)