Strateginen informaatio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Strategisella informaatiolla tarkoitetaan kognitiivisessa uskontotieteessä mitä tahansa tietoa, joka laukaisee sosiaalisia suhteita käsittelevän päättelyn.[1]

Intuitionvastaisten toimijoiden strateginen tieto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antropologi Pascal Boyerin mukaan jumalat, henget ja esivanhemmat tulevat ihmisille merkittävämmiksi, jos niillä uskotaan olevan strategista tietoa.[2] Vaikka jumalat oletetaan ihmismäisiksi, ne eroavat kuitenkin hyvin paljon ihmisistä siten, että niiden oletetaan pääsevän vapaasti käsiksi kaikkeen sosiaalisen toiminnan kannalta merkittäväänselvennä tietoon. Tämä tekee jumalista vakavasti otettavia verrattuna ihmisiin. Jumalien koetaan tietävän asioista enemmän ja paremmin kuin ihmisten. Ne ovat useissa paikoissa yhtä aikaa tai näkymättömiksi muuttumalla hankkivat tietoa, jota tavallisen kuolevaisen on mahdoton saavuttaa.[3]

Koska jumalilla on täydellinen pääsy strategiseen tietoon, ne täytyy ottaa huomioon jokapäiväisissä toimissa. Kanssakäymisen moraalisten käyttäytymissääntöjen rikkomisesta on odotettavissa jumalan rangaistus. Jumalat eivät välttämättä näe joka hetki ihmisten elämään, mutta heillä on pääsy siihen aina tilanteissa, joissa käyttäytymissääntöjä rikotaan. Jumalille oletettu kyky saavuttaa strategista tietoa on ihmismielen piirre. Eri kulttuureissa ja yhteisöissä moraalisäännöt vaihtelevat. Jumalien ajatellaan tilanteesta riippuen näkevän eri asioita. Näkeminen on kuitenkin yleismaailmallinen piirreselvennä.[3] Koska jumalalla on kyky nähdä ihmisen elämään moraalisääntöjä rikottaessa, siitä tulee väistämättäselvennä elämää ohjaava toimija. Pelko jumalan rangaistuksesta kannustaa käyttäytymään sääntöjen edellyttämällä tavalla. Kaikki eivät kuitenkaan usko jumalaan, eivätkä siksi pelkää jumalan rangaistusta. Mikäli jumalat eivät pääsisi käsiksi strategiseen tietoon, ne lähestyisivät huomattavasti muita intuitionvastaisia toimijoita (toimijoita, jotka rikkovat ihmisten alitajuisia oletuksia heistä).[4]

  • Ketola, Kimmo & Pyysiäinen, Ilkka & Sjöblom, Tom: Uskonto ja ihmismieli. Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-007-7
  1. Ketola & Pyysiäinen & Sjöblom 2008 s. 354
  2. Ketola & Pyysiäinen & Sjöblom 2008 s. 189
  3. a b Ketola & Pyysiäinen & Sjöblom 2008 s. 316
  4. Ketola & Pyysiäinen & Sjöblom 2008 s. 316
Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.