Strandin kalliopiirrokset
| Strandin kalliopiirrokset | |
|---|---|
| Strand helleristninger | |
 |
|
| Sijainti | |
  Strandin kalliopiirrokset |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Norja |
| Historia | |
| Tyyppi | kalliopiirros |
| Aiheesta muualla | |
Strandin kalliopiirrokset sijaitsevat Osenin kunnassa Etelä-Trøndelagissa Norjassa. Kuvakenttä koostuu 8−9 piirroskuviosta. Silmiinpistävin piirros on melkein kaksimetrinen valas. Piirroskallio sijaitsee Strandista Vingsundiin vievän tien varressa olevassa merelle aukeavassa pystykalliossa.[1] Paikalla on opastustaulut ja sinne on viitoitus.[2][3][4]
Löytyminen ja tutkimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Strandista löydetyt kalliopiirrokset olivat ensimmäiset, jotka löytyivät Fosen niemimaalta. Selväpiirteiset kuviot löydettiin tietyön yhteydessä 1920-luvun puolivälissä, kun Sandviksbergetissä ajettiin soraa. Paikan etäisyys merenrannasta on noin 700 metriä ja korkeus meren pinnasta 26 metriä.[1]
Tutkimukset Trondheimsfjordin kalliopiirroksilla osoittavat, että kivikauteen liittyvät kuvakentät sijaitsevat 20−50 metriä merenpinnan yläpuolella. Tämä viittaa siihen, että kuvioita piirrettäessä kuvakohteet kuuluivat silloisen ranta-alueeseen ja että ne näkyivät hyvin merelle. Mikäli oletus osuu oikeaan, voidaan Strandin piirrokset, jotka ovat noin 25 metriä merenpinnan yläpuolella, ajoittaa noin 3000 eaa. eli nuorempaan neoliittiseen kivikauteen.[3][2]
Piirrokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piirroskenttä on noin 3 metriä leveä ja pinta-alaltaan 3 m². Huomiota herättävin kuvio esittää naturalisesti tehtynä pallopäävalasta, joka on melkein 3 metriä pitkä.[1]
Kuvakentässä on viisi geometristä kuviota, mikä on kivikauden kalliopiirroksissa epätavallista. Koska kuva-aiheet ovat merellisiä, voidaan ristikuviot tulkita kalaverkoiksi. Strandin kuviot ovat tyypillisiä Keski-Norjan ulkorannikolla, sillä korkeammilla kohteilla, joita tehtiin vanhemmalla kivikaudella, käytettiin mieluummin pystykallion seinämiä. Kohteet ovat silloin sijainneet pienillä saarilla tai kivilla matalien niemenkärkien tuntumassa. Tällaisiksi kohteiksi on luonnehdittu Søbstad ja Rødsand, Averøyn kunnassa, sekä Hell ja Lånke, Stjørdalin kunnassa. Näissä kohteissa on piirretty valaita, lintuja ja peuroja.[3][2]
Pyyntimagiaa?
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiemmin villieläimen kuvia pidettiin usein saaliseläinten kivikauden kuvastona, jolla oli maaginen tarkoitus. Kuvan kohteesta tai sen hengestä sai maagisen otteen, jolla se pakotettiin lähestymään metsästäjää sen metsästymailla ja antautumaan saaliiksi. Nykytutkimus painottaa enemmänkin kuvantuottamisen rituaalia kuin saalismagiikkaa, sekä piirrosten sijoittumista maisemaan ja pohtii näkökohtia esteettömyydelle ja toiminnan ideologiaa. Kohteet, joissa on jyrkkiä kallioita ja jotka ovat hankalia saavuttaa, ovat olleet muutaman yksilön palvontapaikkoja, kun taas suuret ja loivat kohteet ovat olleet suuremman joukon palvontapaikkoja.[3][2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Etelä-Trøndelagin kalliopiirrokset
- Norlannin kalliomaalaukset kuulunevat samaan etniseen kokonaisuuteen.