Straight Between the Eyes

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Straight Between the Eyes
Rainbow
Studioalbumin Straight Between the Eyes kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  marraskuu-joulukuu 1981
Le Studio, Morin Heights, Quebec
 Julkaistu 12. huhtikuuta 1982
 Formaatti LP, MC, CD
 Tuottaja(t) Roger Glover
 Tyylilaji hard rock, AOR
 Kesto 41.07
 Levy-yhtiö Yhdistynyt kuningaskunta Polydor Records
Yhdysvallat Mercury Records
Listasijoitukset
  • Suomi 2. (huhtikuu 1982)[1]
  • Yhdistynyt kuningaskunta 5. (huhtikuu 1982)[2]
  • Ruotsi 7. (18. toukokuuta 1982)[3]
  • Norja 12. (viikko 20, 1982)[4]
  • Kanada 17. (29. huhtikuuta 1982)[5]
  • Saksa 21. (1982)[6]
  • Yhdysvallat 30. (1982)[7]
Rainbow'n muut julkaisut
Jealous Lover
1981
Straight Between the Eyes
1982
Bent Out of Shape
1983

Straight Between the Eyes on Rainbow-yhtyeen kuudes pitkäsoitto, joka julkaistiin vuonna 1982.

Albumin nauhoitus ja sisältö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellisen albumin jälkeen kosketinsoittaja oli vaihtunut, kun amerikkalainen David Rosenthal korvasi Don Aireyn. Muuten kokoonpano pysyi samana. Albumi nauhoitettiin Kanadassa Quebecissa Le Studiolla marras-joulukuussa 1981. Tuottajana toimi kahden edellisen albumin tapaan basisti Roger Glover. Levy on tyylillisesti raskaampi kuin yhtyeen kaksi edellistä studioalbumia. Kaupallisempaa materiaalia albumilla edustavat singlenäkin julkaistu "Stone Cold", "Tearin' Out My Heart" ja "Power" loppujen kappaleiden ollessa enemmän tai vähemmän raskaampia hard rock-painotteisia kappaleita.

Päätöskappale "Eyes of Fire" on samanhenkinen kuin Ronnie James Dion aikaisen Rainbown eeppiset klassikkokappaleet "Stargazer" ja "Gates of Babylon". "Tite Squeeze" lainaa myös Dion aikaisen "L.A. Connection"-kappaleen riffiä. Kappaleessa "MISS Mistreated" miss-sana on kirjoitettu Ritchie Blackmoren mukaan isolla "ettei eräs nimeltä mainitsematon henkilö tule vaatimaan krediittiä kappaleeseen" (tämä viittaa David Coverdaleen joka kirjoitti "Mistreated"-nimisen kappaleen Blackmoren kanssa Deep Purplen Burn-levylle vuonna 1974).[8]

Keikkasettiin albumilta nousivat "Stone Cold", "Tearin' Out My Heart", "Power", "MISS Mistreated" sekä nopeatempoinen avauskappale "Death Alley Driver". Kiertueella yhtyeen lavarakennelmaan tuli levyn nimeäkin mukaillen kaksi jättimäistä valonheittiminä toimivaa mekaanista silmää. Albumin nimi Straight Between the Eyes (suom. "suoraan silmien väliin") tuli tiettävästi kitaristi Jeff Beckiltä, joka kuvasi Jimi Hendrixin soittoa Blackmorelle näillä sanoilla.[9]

Albumin vastaanotto mediassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumi nousi Britannian albumilistalla sijalle 5. ja Yhdysvalloissa Billboardin listan sijoitus oli 30. Myös monessa Euroopan maassa albumi nousi top-20:neen. Singlenä julkaistu "Stone Cold" jäi Britanniassa sijalle 34., mutta Yhdysvalloissa kappaleesta tuli yhtyeen menestynein single, kun se nousi Billboard Hot 100-listalla sijalle 40. ja nousi kärkeen Hot Mainstream Rock Tracks-listalla. Kappaleesta, kuten myös "Death Alley Driver"-kappaleestakin tehtiin promovideot. "Death Alley Driver" julkaistiin myös singlenä yhdessä "Power"-kappaleen kanssa.

Britannian lehdistössä albumi sai julkaisunsa aikaan positiivisen vastaanoton[10]. Kerrang!-lehden arvostelija povaa albumille hyvää menestystä ja ennustaa yhtyeen lyövän itsensä läpi Amerikan markkinoilla. Record Mirrorin arvostelija pitää yhtyeen paluuta raskaampaan rockiin hyvänä asiana ja antaa albumille viisi tähteä. Myös Sounds-lehden arvostelija antaa albumille 4 tähteä viidestä. Suomalaisen Deep-Purple.fi-sivuston arvostelijat pitävät albumia "parhaimpana ja tasaisimpana" yhtyeen 1980-luvun tuotannosta.[11] Allmusic.com-sivuston arvostelija haukkuu albumin kannen "yhdeksi surkeimmista kansikuvista koskaan" mutta muuten kehuu "yhtyeen palanneen ruotuun" ja antaa albumille 4 tähteä viidestä.[12] Amerikkalaisen Rolling Stone-lehden arvostelija oli kriittisempi antamalla albumille vain 1,5 tähteä viidestä.

Albumin kiertueelta julkaistiin konserttivideo Live Between the Eyes. Huolimatta kiertueen laajuudesta yhtye ei esiintynyt Isossa-Britanniassa ollenkaan mikä kummastutti faneja. Kiertueen jälkeen Deep Purplen klassisen kakkoskokoonpanon paluu oli suunnitteilla ja siihen kuuluneet Blackmore ja Glover laittoivat Rainbown telakalle. Purplen uudelleentulemisesta ei kuitenkaan tullut vielä tässä vaiheessa mitään ja näin Rainbow jatkoi vielä toimintaansa.[13]

A-puoli

  1. Death Alley Driver – 4.45 (säv. Ritchie Blackmore/Joe Lynn Turner)
  2. Stone Cold – 5.19 (säv. Blackmore/Roger Glover/Turner)
  3. Bring on the Night (Dream Chaser) – 4.08 (säv. Blackmore/Glover/Turner)
  4. Tite Squeeze – 3.16 (säv. Blackmore/Glover/Turner)
  5. Tearin' Out My Heart – 4.06 (säv. Blackmore/Glover/Turner)

B-puoli

  1. Power – 4.27 (säv. Blackmore/Glover/Turner)
  2. MISS Mistreated – 4.30 (säv. Blackmore/Turner/David Rosenthal)
  3. Rock Fever – 3.52 (säv. Blackmore/Turner)
  4. Eyes of Fire – 6.36 (säv. Blackmore/Turner/Rosenthal)

Singlejulkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1982Stone Cold / Rock Fever (UK #34), (US #40), (US Hot Mainstream Rock Tracks #1)
  • 1982Power / Death Alley Driver (US Hot Mainstream Rock Tracks #35)
  • 1982Death Alley Driver / Power (Japan)