Stigand
Stigand (kuoli 1072)[1] oli anglosaksinen kirkonmies, joka toimi kuninkaan neuvonantajana ja henkilökohtaisena pappina. Useat paavit julistivat hänet pannaan, koska hän toimi samanaikaisesti sekä Winchesterin piispana että Canterburyn arkkipiispana. Hänet syrjäytettiin vuonna 1070, jolloin Vilhelm Valloittaja takavarikoi hänen maansa ja henkilökohtaisen omaisuutensa.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaiset vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stigandin syntymävuotta ei tiedetä. Hän syntyi East Angliassa, mahdollisesti Norwichissa, ilmeisen varakkaaseen perheeseen. Hänen sisarensa, jonka nimeä ei tunneta, omisti maata Norwicissa.
Stigand mainitaan historiankirjoissa ensimmäisen kerran Knuut Suuren pappina ja myöhemmin neuvonantajana.
Elmhamin ja Winchesterin piispasta Canterburyn arkkipiispaksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edvard Tunnustajan kruunajaisten jälkeen 3. huhtikuuta 1043 Stigand nimitettiin Elmhamin piispaksi mahdollisesti Emma Normandialaisen neuvosta. Edvard kuitenkin erotti hänet hänet samana vuonna ja takavarikoi hänen omaisuutensa. Seuraavana vuonna Stigand sai palata piispaksi.
Vuonna 1047 hänet siirrettiin Winchesterin piispaksi, mutta hän jatkoi Elmhamissa vuoteen 1052. Maan ollessa sisällissodan kynnyksellä 1051 Stigand teki ehdotuksen Godwin-jaarlin lähtemisestä maanpakoon. Tämä myös toteutui. kun jaarli seuraavana vuonna palasi ja ajoi normandialaisen kuninkaan suosikin Robert Jumiègaslaisen pois maasta, nimitettiin Stigand vapautuvan arkkipiispan istuimen haltijaksi.Godwin edesauttoi näin Stigandin uraa, mutta pitkällä tähtäimellä nimitys oli tuhoisa anglosaksien Englannille: Paavi Leo IX ei hyväksynyt valintaa, mikä aiheutti poliittisia jännitteitä ja lopulta johti paavin tukemaan Englannin valtausta suunnittelevaa Vilhelm Valloittajaa.[2] Lisäksi piispalla oli vaimo, josta hän ei aikonut erota. Stigand hän oli aikansa suurimpia pluralisteja, joka oli pitänyt kirkkonsa erossa Vatikaanin vallasta ja normannit legitimoivat alusta alkaen valloituksensa kirkollisella kehitystehtävällä ja Englannin kirkon palauttamisella paavin valtaan.[3]
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kapinoiden puhjettua vuonna 1067 kuningas Vilhelm otti sovittelevamman linjan kirkkoa kohtaan. Hän antoi Stigandille paikan hovissaan, mutta kapinoiden vaaran väistyttyä hän ei enää tarvinnut tätä. Winchesterissä pääsiäisenä 1070 pidetyssä kokouksessa piispat tapasivat paavi Aleksanteri II:n edustajia. Stigand erotettiin piispanvirasta 11. huhtikuuta 1070 ja vangittiin. Vangitsemiselle annettiin kolme syytä: hän oli toiminut samanaikaisesti sekä Winchesterin piispana että Canterburyn arkkipiispana, hän jatkoi arkkipiispana Robert Jumiègeslaisen lähdettyä maanpakoon ja käytti tämän palliumia, minkä lisäksi hän sai oman palliuminsa vastapaavi Benedictus X:ltä.
Stigand kuoli vuonna 1072 vankeudessa ja hänet haudattiin Westminsterin vanhaan kirkkoon.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alexander, M. V.C.: Three crises in early English history. Boston: Universal Press of America, 1998. (englanniksi)
- Keskiajan avain. (toimittaneet Marko Lamberg, Lahtinen A. & Niiranen S.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä: Robert Jumiègeslainen |
Canterburyn arkkipiispa 1052–1070 |
Seuraaja: Lanfranc |