Stift Melk

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Stift Melk
Sijainti Melk
Koordinaatit 48°13′41″N, 15°20′02″E
Tyylisuunta barokki
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Stift Melk (suom. Melkin luostari) on benediktiiniläisten perustama luostari, joka sijaitsee Melkin kaupungissa Ala-Itävallan osavaltiossa. Luostari sijaitsee Tonavan varrella kallionkielekkeellä Wachaun laakson eteläreunalla.

Luostarin paikalla sijaitsi alun perin Babenberg-suvun linna, mutta Itävallan rajakreivi Leopold II luovutti alueen Lambachin benediktiiniläismunkeille vuonna 1089.[1]

Alkuperäinen luostarirakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1297.[2] Nykyinen luostari edustaa barokkityyliä ja on rakennettu vuosina 1702–1736.[1] Luostarista löytyy muun muassa kirkko, kirjasto, marmorisali ja luostarin historiaa esittelevä museo. Marmorisalin katon freskot esittävät muun muassa Herkulesta ottelemassa Manalan kolmipäistä koirahirviötä kerberosta vastaan.[2] Luostaria ympäröi puutarha, jossa on paviljonki.

Renessanssisäveltäjä Jacobus Gallus (1550–1591) asui jonkin aikaa luostarissa.

Nykyisin luostarissa asuu 30 munkkia, minkä lisäksi luostari toimii yli 900 lapsen kouluna.[2]

Luostari on erittäin suosittu matkailukohde, ja siellä vierailee vuosittain puoli miljoonaa turistia.[2]

  1. a b Melk Abbey — Spiritual Cultural Center 2010. Benediktinerstift Melk. Arkistoitu 1.9.2016. Viitattu 9.9.2016. (englanniksi)
  2. a b c d Kauppinen, Timo: Itävallan upein barokkiaarre Turun Sanomat. 12.12.2012. Arkistoitu 16.9.2016. Viitattu 9.9.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]