Stepan Baranovski

Stepan Baranovski
Henkilötiedot
Syntynyt	4. tammikuuta 1818 Jaroslavlin kuvernementti, Venäjä
Kuollut	17. lokakuuta 1890 (72 vuotta) Jalta
Kansalaisuus	Venäjä
Arvonimi	kunniatohtori todellinen valtioneuvos
Koulutus ja ura
Tutkimusalue	Filologia, liikenne ja laivanrakennus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Stepan Baranovski (4. tammikuuta 1818 Jaroslavlin kuvernementti, Venäjä – 17. lokakuuta 1890 Jalta) oli venäläinen opettaja ja tutkija, joka toimi Helsingin yliopiston professorina.

Stepan Baranovskin vanhemmat olivat Ivan Baranovski ja Tekla Jaroševski. Baranovski oli naimisissa kaksi kertaa, hänen ensimmäinen vaimonsa vuodesta 1845 oli Sofia Johanna Ottilia von Wittenheim. Baranovski tuli ylioppilaaksi Pietarissa 1893 ja toimi kimnaasinopettajana Pietarissa ja Pihkovassa vuodesta 1836. Hän oli Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden ylimääräinen professori vuodesta 1844 ja vakinainen vuodesta 1853 vuoteen 1862, jolloin hän siirtyi takaisin Venäjälle. Suomessa asuessaan Baranovski toimi myös venäjän kielen opetuksen tarkastajana ja sai aikaan sen, että venäjästä tuli 1863 vapaaehtoinen oppiaine. Hän kirjoitti eri aiheista, myös ruotsiksi. Baranovskin vuonna 1850 laatima Brottmålstatistik i Finland oli Suomen ensimmäinen rikostilastojulkaisu. Baranovski oli myös raittiustoiminnan edistäjä, hänen aloitteestaan syntyi komitea, joka julkaisi liiallista alkoholinkäyttöä vastustavia kirjasia. Lisäksi hän suunnitteli muun muassa sukellusveneen, paineilmakoneen, joka kuljetti junia Moskovan rautatiellä, ja teki muita keksintöjä. Hänet promovoitiin Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi 1860, ja hän sai todellisen valtioneuvoksen arvon 1862. Vuosina 1867–1869 Baranovski oli Länsi-Siperian koulujen tarkastaja. Hän toimi Suomen hyväksi muun muassa oikaisemalla Venäjän lehtien antamia vääriä tietoja Suomesta.