Staarostina
Staarostina[1] (ven. Старостино, Starostino) oli inkeriläinen kylä entisessä Järvisaaren luterilaisessa seurakunnassa Inkerissä. Kylän paikka sijaitsee nykyään Leningradin alueen Tusinan piirissä Venäjällä.
Staarostina sijaitsi Staarostinanjärvestä luoteeseen. Suomalaiset asettuivat kylään 1600-luvulla, mutta se sai uudet asukkaat 1700-luvulla. Kylä ilmestyy venäläisille kartoille vuonna 1770. Vuonna 1838 Staarostinassa asui 86 ihmistä (45 miestä, 41 naista), vuonna 1862 taloja oli 17 ja asukkaita 120 (miehiä 59, naisia 61). Vuonna 1926 kylässä oli 62 taloa ja 315 asukasta, joista 311 inkeriläisiä.[2]. Kylän sanotaan olleen keskivarakas. Mujan kylän läheisyyden takia kylissä oli yhteinen suomenkielinen koulu (rakennettiin vuonna 1896 Myllymäellä kylien välille), kirjasto (avattiin vuonna 1908 koulussa) ja osuuskauppa (perustettiin v. 1913). Kylässä toimi laulukuoro, joka esiintyi myös kanteleiden säestyksellä.
Staarostinan suvuista vanhin lienee ollut Adel, joka mainitaan vielä 1690-luvulla Ruotsin henkikirjoissa (Matz Adell). Muiden isäntien sukunimet 1900-luvun alussa: Huittari, Mustonen, Rampanen, Siippalainen, Vainonen.[1]
Toisen maailmansodan aikana kylä oli miehitetty saksalaisjoukoilla. Inkeriläisiä oli viety vuosina 1943-1944 Viron kautta Suomeen. Sodan jälkeen osa niistä jäi Suomeen, jotkut pakenivat Ruotsiin. Neuvostoliittoon palanneet eivät vastoin lupauksia päässeet kotikylälle, vaan heidät karkotettiin eri puolille Venäjää.[1]. Entinen kylän alue osittain kuuluu nyt Mujaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Robin Easton: Järvisaaren Suomalaiset 1702–1943 Inkerin kulttuuriseura, 2013.
- ↑ Inkeriläisten asuttujen paikkojen luettelo vuosien 1926-1928 Leningradin alueen väenlaskun ainehiston mukaan scribd.com.