Sotamies Hytin tapaus

Sotamies Hytin ampumistapaus tapahtui jatkosodan loppuvaiheessa Ilomantsin mottitaistelujen aikana kun 21. prikaatin I pataljoonan komentaja majuri S. O. Lindgren ampui pistoolilla sotamies Eemil Hytin 5. elokuuta 1944 sotaväen järjestyssäännön 5. pykälän nojalla, joka oikeutti esimiehen "ankarimmankin aseellisen pakkokeinon" käytön – kuitenkin vain taistelutilanteessa ja toistuvan kieltäytymisen jälkeen, ja jos muuta keinoa ei ole.

Tapahtuma

Hytin tapauksessa vihollisen hyökkäys oli jo torjuttu, ja tämä oli lähinnä poistunut rivistä muiden mukana, eikä myöhemmin kuultujen todistajien mukaan ollut pataljoonan komentopaikalla tapahtuneessa puhuttelussa kieltäytynyt palaamasta. Eemil Hytti oli 38-vuotias Vainikkalasta kotoisin ollut neljän lapsen isä, eikä hän kuulunut Lindgrenin johtamaan pataljoonaan. Hyvin sekavassa tilanteessa sotamies Hytti oli joutunut erilleen omasta yksiköstään, harhaillut metsässä ja päässyt sitten yhteyteen Lindgrenin osaston kanssa.

Yleisesti oltiinkin sitä mieltä, että Lindgren ampui Hytin pikaistuksissaan ilman asianmukaista harkintaa.

Tuomiot

Sotaylioikeus jätti Lindgrenin tuomitsematta rangaistukseen, koska "ampuminen oli sattunut kriitillisen taistelutilanteen yhteydessä, ja teko oli tehty pataljoonan pelastamiseksi tuholta ja myös jotta taisteluoperaatiossa vältettäisiin epäonnistuminen". Sotaylioikeus kuitenkin määräsi Lindgrenin suorittamaan korvauksia ja elatusapuja. Korkein oikeus poisti myöhemmin myös korvausvelvollisuudet. Tapaturmatoimisto ja vakuutusoikeus olivat evänneet Hytin leskeltä eläkkeen, jonka korkein oikeus määräsi maksettavaksi puolitettuna.

Hytin leski haki vuonna 1962 tuomionpurkua korkeimmalta oikeudelta. Helsingin hovioikeuden kanneviskaali puolsi hakemusta ja totesi uuteen näyttöön perustuen, että Lindgren "oli ampunut alaisensa huolimatta siitä, että taistelutilanne oli jo päättynyt", ja ettei tilanne "oikeuttanut Lindgreniä ampumaan Hyttiä karkurina".

Käsittely julkisuudessa

Ilmari Turja nosti asian esiin 1960-luvun alussa Uudessa Kuvalehdessä ja tapaus palasi uudestaan julkisuuteen taas 1970-luvun alussa kun Turja teki siitä näytelmän Sotamiehen kunnia (1971), ja presidentti Kekkonenkin otti asiaan kantaa. Myöhemminkin tapaus on aika ajoin pulpahtanut pinnalle tiedotusvälineissä, kun puheenaiheeksi ovat tulleet jatkosodanaikaiset omien sotilaiden teloitukset.

Majuri Lindgrenin lähetti Olavi Liisanantti on myös kertonut tapauksesta silminnäkijän kuvauksen kirjaansa Taistelulähetin sota.

Väinö Linna käytti tapausta kirjassaan Tuntematon sotilas: everstiluutnantti Karjulan tekemä sotamies Viirilän ampuminen pistoolilla pohjautuu sotamies Hytin tapaukseen^lähde?. Samoin kirjailija Mauri Sariola rakentaa tapauksen pohjalle Susikosken karmeimman sotakokemuksen kirjassa Susikosken elämän kevät. Lindgren toimi esikuvana myös Helge Heralan esittämälle majuri Carl Gustaf Vadenblickille Matti Kassilan elokuvassa Tähdet kertovat, komisario Palmu.

Uuden Kuvalehden artikkelit Hytin tapauksesta

• Uusi Kuvalehti 48/1959: Erään soturin kohtalo
• Uusi Kuvalehti 49/1959: Yksinäinen sankarihauta
• Uusi Kuvalehti 50/1959: Sotamies Hytin tapaus
• Uusi Kuvalehti 51-52/1959: Sotilaan viimeinen kirje
• Uusi Kuvalehti 2/1960: Uusia todisteita Hytin jutussa
• Uusi Kuvalehti 5/1960: Yleinen mielipide Hytin asiassa
• Uusi Kuvalehti 7/1960: S.O.Lindgren vastaa avustajansa kautta
• Uusi Kuvalehti 15-16/1960: Suomalainen kärsimysnäytelmä
• Uusi Kuvalehti 19/1960: Hytin tapauksen uudet todistajat
• Uusi Kuvalehti 35/1960: Uusi tärkeä todistaja Hytin asiassa
• Uusi Kuvalehti 38/1960: Vielä uusi todistaja Hytin asiassa
• Uusi Kuvalehti 52/1961: Stm Hytin asia uudessa vaiheessa

Kirjallisuutta

• Uuden Kuvalehden artikkelit (Arkistoitu – Internet Archive)
• Liisanantti, Olavi: Taistelulähetin sota. Tornio: O. Liisanantti, 1989. ISBN 952-90-1568-2

Korkein oikeus. Korkeimman oikeuden valitusaktikartat ja -piirustukset (kokoelma) Vd-aktikartat ja -piirustukset KKO vd 846/427 1945 1. Ns. Sotamies Hytin juttuun [alaisen tahallinen tappo] liittyvä kartta. (Ilomantsi-Kuolismaan alue). ( 1931-1962 ) - Kansallisarkistossa -