Sosiaaliset taidot

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan ihmisen tilannetajuisia käyttäytymistaitoja sosiaalisissa eli ihmisten välisissä tilanteissa. Sosiaalisilla taidoilla voidaan viitata esimerkiksi keskustelutaitoihin, interaktiotaitoihin, muiden huomioon ottamiseen, puhetaitoihin ja muihin käyttäytymistaitoihin, joilla on sosiaalisten tilanteiden kannalta merkitystä. Ihminen oppii sosiaaliset taitonsa alun perin perheeltään ja läheisiltään, koska ihminen kasvaa siinä lähiympäristössä ja on tekemisissä oman perheensä kanssa eniten. Sosiaalisten taitojen oppiminen tapahtuu pääosin mallioppimalla läheisiltä ihmisiltä. Ihmisten sosiaalisissa taidoissa on eroja sen vuoksi, että jotkut ihmiset ovat kasvaneet sosiaalisesti aktiivisemmassa perheessä ja osa vähemmän aktiivisessa. Sosiaalisten taitojen kehittymisellä lienee myös geneettinen perusta

Sosiaalisten taitojen perusta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihminen alkaa syntymänsä jälkeen oppimaan sosiaalisia taitoja läheisiltään. Varhaiset opitut mallit tulevat katsekontaktin ja kosketuksen sekä isän ja äitinsä seuraamisen kautta. Pikkuhiljaa ihminen alkaa mallioppimalla oppia isän ja äidin puhuttua ääntä. Vauva tarkkailee millaista kieltä isä ja äiti käyttävät millaisissakin tilanteissa. Äänensävy ja puheen tunnesävy antavat vauvalle ymmärryksen siitä, että minkälaisesta asiasta puhutaan. Vuosien varrella ihminen kehittyy edelleen mallioppimalla toisilta ihmisiltä. Ihminen oppii näin puhumaan, ymmärtämään puhetta, käyttämään ilmeitä itsensä ilmaisun tukena, käyttämään käsiä puheensa tukena, ottamaan katsekontaktia sosiaalisesti sopivalla tavalla ja kertomaan esimerkiksi tarinoita. Ihminen oppii välittömästä sosiaalisesta palautteesta, onko toiminut oikein vai väärin sosiaalisessa tilanteessa. Esimerkiksi tehdessään arvoa antavan asian, kuten halaaminen, kiittäminen tai kehuminen, antaa varmasti positiivisen välittömän palautteen ihmiselle. Näin ihminen oppii sen, että mikä on sosiaalisesti sopivaa. Huonojen sosiaalisten tapojen oppiminen voi tapahtua esimerkiksi sen kautta, että perhe kehuu vaikka negatiivisen käyttäytymisen jälkeen väärin käyttäytynyttä lasta. Näin välitön palaute on vääristynyttä ja tämä voi aiheuttaa sosiaalisia ongelmatilanteita tulevaisuudessa.

Sosiaaliset ongelmatilanteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaaliset ongelmatilanteet ovat tilanteita, joissa tapahtuu sosiaalista vastakkainasettelua ihmisten välillä. Ne voivat olla esimerkiksi riitoja, erimielisyyksiä ja sellaisia asioita, joissa ei saavuteta sopua helposti. Hyvät sosiaaliset taidot omaava ihminen osaa ratkaista myös erimielisyyksiä ja sosiaalisia ongelmatilanteita. Usein se tapahtuu siten, että jokaisen näkökulma otetaan huomioon, ja annetaan jokaisen ilmaista tunteet, jotka ovat tämän käyttäytymisen ja puheen taustalla. Kun kaikkien tunteet on otettu huomioon, voidaan ajatella asioita mistä ollaan yhtä mieltä, painotetaan niitä, ymmärretään erilaisuus, ja keksitään yhteinen ratkaisu. Usein asioiden puhuminen ääneen suoraan ja rehellisesti auttaa vastakkainasettelussa ymmärtämään empaattisesti myös toisen näkökulmaa.

Ohjeita ihmiselle, jolla on heikot sosiaaliset taidot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos ihmisellä on varhaisen elämänsä aikana ollut heikot mahdollisuudet oppia hyviä yhteisöön soveltuvia sosiaalisia taitoja lähiympäristöstään ja näin ollen esimerkiksi myöhemmin elämässä on huonosti kehittynyt sosiaalisten taitojen näkökulmasta, voi sosiaalisia taitoja alkaa kehittämään vielä aikuisiälläkin. Usein liikkeelle kannattaa lähteä siitä, että tapaa mahdollisimman paljon muita ihmisiä. Keskustelee ja oleskelee paljon muiden ihmisten seurassa. Samalla arvioi omaa toimintaa, että mitä omissa sosiaalisissa taidoissa kannattaa kehittää. Kannattaa myös lukea paljon sosiaalisiin taitoihin liittyvää kirjallisuutta. Kaikista tärkein on halu oppia ja kehittyä. Ilman sitä ei koskaan pysty tekemään tarvittavaa edistystä.