Sorosiipiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sorosiipiset
Zorotypus hubbardi
Zorotypus hubbardi
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Ylälahko: Neoptera
Lahko: Sorosiipiset Zoraptera
Silvestri, 1913[1]
Katso myös

  Sorosiipiset Wikispeciesissä
  Sorosiipiset Commonsissa

Sorosiipiset (Zoraptera) eli sorotäit on hyvin pieni, vain runsaat 30 nykyisin elävää lajia käsittävä hyönteislahko. Lahko muodostuu yhdestä heimosta (Zorotypidae) ja siinä yhdestä suvusta (Zorotypus). Lahkon taksonominen asema ei ole täysin selvä. Sorosiipisiä esiintyy maapallon trooppisilla ja muutamilla subtrooppisilla alueilla. Suomessa ryhmän lajeja ei esiinny.

Sorosiipiset ovat varsin pienikokoisia, ja lahkon suurimmatkin lajit jäävät kolmen millimetrin pituisiksi. Kaikki tunnetut lajit ovat dimorfisia, eli ne kykenevät tuottamaan kahdenlaisia, ulkoisesti toisistaan poikkeavia muotoja. Tavallisesti sorosiipiset ovat siivettömiä, silmättömiä hyönteisiä, joiden väri vaihtelee vaaleasta ruskeaan. Ajoittain kuitenkin syntyy yksilöitä, joilla on siivet ja silmät. Näiden tehtävä on parveilun myötä levittäytyä uusille elinalueille, ja sopivan paikan löydettyään siivekkäätkin yksilöt pudottavat siipensä. Suuosat ovat purevat, ja siivekkäillä yksilöillä on toisistaan eroavat etu- ja takasiivet. Siipisuonitus on vähäistä. Sorosiipiset elävät maaperän karikkeen joukossa, kaarnan alla tai lahoavassa puuaineksessa.[2] Ravinnokseen sorosiipiset käyttävät sienten itiöitä, sienirihmastoa ja punkkeja.[3]

Muodonvaihdos on vaillinainen. Munasta kuoriutuvat toukat muistuttavat pientä, siivetöntä aikuista. Toukkavaiheita lienee muutamia. Kehitys aikuiseksi yksilöksi kestää yli seitsemän kuukautta. Sorosiipiset muodostavat pieniä ryhmiä, joissa on yleensä alle sata yksilöä. Ryhmissä ei kuitenkaan esiinny sosiaalista käyttäytymistä.[4]

Morfologisten piirteiden perusteella sorosiipiset ovat sukua kehruujalkaisille (lahko Embioptera). Molekyylibiologiset vertailut sijoittavat ne kuitenkin lähelle torakoita ja rukoilijasirkkoja (lahko Dictyoptera).lähde?