Sonia Rykiel
Sonia Rykiel (25. toukokuuta 1930 Pariisi – 25. elokuuta 2016 Pariisi [1]) oli ranskalainen muotisuunnittelija.
Puolanjuutalaista syntyperää oleva Rykiel syntyi Pariisissa ja aloitti 17-vuotiaana työn näyteikkunasomistajana pariisilaisessa vaatekaupassa. Hän avioitui hienoja asuja myyvän boutiquen omistajan kanssa. Kun Rykiel ei vuonna 1962 raskautensa aikana löytänyt sopivia vaatteita, hän hyödynsi miehensä venetsialaista tavarantoimittajaa ja suunnitteli omia.
Rykiel loi ensimmäiset äitiysmekot ja pienet puserot. Pusero on hänen symbolinsa, ja Women's Wear Daily -lehti nimesi hänet vuonna 1972 "neuleiden kuningattareksi". [2] Puseron hän palautti seitsemän kertaa korjattavaksi ennen kuin oli tyytyväinen siihen. Sen jälkeen hän kokeili malleja, joissa saumat ovat ulkopuolella, poisti palteet ja vuorin ja suunnitteli hajuvesiä, joista '7e Sens' oli ensimmäinen. Ensimmäinen vaateluomus sai nimen Poikaparan pusero, ja hän ryhtyi myymään sitä miehensä vaatemerkillä "Laura". Se pääsi Ellen kanteen ja nosti hänet maineeseen.
Rykiel oli ensimmäinen suunnittelija, joka jätti saumat näkyviin ja painatti kirjoitusta puseroihin. Hän suosi erityisesti pitkiä kapeita puseroita ja pieniä villaneuleita, suuria hihankäänteitä ja pitkiä huiveja. Hänen värejään olivat beige, harmaa, tummansininen ja hiilenharmaa.
Vuonna 1980 Rykiel äänestettiin yhdeksi maailman kymmenestä tyylikkäimmästä naisesta. Hän osoitti, että neuleet pysyvät muodissa mukana. Hänen tyttärensä Nathalie työskenteli hänen kanssaan. Rykiel on kirjoittanut useita alan kirjoja ja lasten satukokoelman.
Sonia Rykiel sairasti Parkinsonin tautia vuosia ja menehtyi Pariisissa 25. elokuuta 2016.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ French fashion designer Sonia Rykiel dead at 86 yahoo.com. Arkistoitu 25.8.2016. Viitattu 25.8.2016.
- ↑ Sonia Rykiel: Sonia Rykiel: 'I could no longer keep my illness secret' the Guardian. 4.8.2012. Viitattu 16.6.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sonia Rykielin sivusto
- Sonia Rykielin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa (Arkistoitu – Internet Archive)