Somevaikuttaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Somevaikuttaja (joskus myös vaikuttaja tai influensseri) on lyhennys sanasta sosiaalisen median vaikuttaja, jolla tarkoitetaan henkilöä, joka tuottaa säännöllisesti sisältöä sosiaalisen median alustalla, jolla on vaikutusvaltaa seuraajiinsa ja jonka toiminnassa on usein mukana jonkinlainen kaupallinen elementti[1][2] Sosiaalisen vaikuttajien ohella puhutaan myös bloggaajista, tubettajista ja sisällöntuottajista. Kaupalliset sosiaalisen median vaikuttajat markkinoivat tuotteita ja palveluita maksusta seuraajilleen, jolloin puhutaan vaikuttajamarkkinoinnista. Vaikuttajamarkkiniointi kuuluu kuluttajasuojalain piiriin ja kaupalliset somevaikuttajat jaetaan Suomessa Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan harrastajamaisiin ja ammattimaisiin vaikuttajiin. Ammattimaiset vaikuttajat saavat elantonsa somevaikuttajina.[3] Tutkimusten mukaan somevaikuttajin vaikutusvalta ja suositusten teho perustuu koettuun läheisyyden, tuttuuden ja aitouden tuntuun.[4] Vaikuttajat erotetaan yleensä perinteisistä julkisuuden henkilöistä juuri heidän tavanomaisuutensa. Suuren suosion saavuttaneet vaikuttajat ovat kuitenkin lähempänä perinteisiä julkisuuden henkilöitä, artisteja, näyttelijöitä ja laulajia, mutta pyrkivät silti usein vaalimaan somevaikuttajakulttuuriin oleellisena kuuluvaa autenttisuuden tuntua.

Poliittiset somevaikuttajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Somevaikuttajiksi voidaan mieltää myös sosiaalisen median alustoilla aktiiviset keskustelijat, toimittajat, poliitikot. Tällaisia suuren seuraajajoukon keränneitä aktiivisia keskustelijoita kutsutaan usein myös mielipidevaikuttajiksi tai mielipidejohtajiksi. Perinteisesti yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua on Suomessa käyty Twitterissä (X), ja kaupallinen vaikuttaminen on keskittynyt YouTubeen ja Instagramiin. Alustat kuitenkin kehittyvät ja muuttavat jatkuvasti, ja vaikka Instagram mielletään edelleen usein kaupalliseksi alustaksi, on yhteiskunnallisten sisältöjen määrä Instagramissa on lisääntynyt merkittävästi[5]. Kiinalainen somealusta TikTok on sekä viihteellinen että poliittinen.

Somevaikuttajilla ajatellaan olevan vaikutusvaltaa myös politiikkaan ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Vaikuttajien nk. "politisoituminen"[6][7] on Suomessa tuoreempi ilmiö, mutta maailmalla somevaikuttajat ovat osallistuneet poliittisiin keskusteluihin ja politiikkaan jo pidempään. Suomessa nähtiin eduskuntavaalien 2023 yhteydessä vaikuttajien esiinmarssi.[8] Somevaikuttajat osallistuvat poliittiseen keskusteluun ja järjestöjen kampanjoihin ja tukevat ehdokkaita oma-aloitteisesti ilman korvausta ja maksusta poliittisessa markkinoinnissa[9]. Somevaikuttajien osaaminen voidaan valjastaa myös propagandaan ja informaatiovaikuttamisen operaatiohin [10].

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Karen Freberg, Kristin Graham, Karen McGaughey, Laura A. Freberg: Who are the social media influencers? A study of public perceptions of personality. Public Relations Review, 1.3.2011, 37. vsk, nro 1, s. 90–92. doi:10.1016/j.pubrev.2010.11.001 ISSN 0363-8111 Artikkelin verkkoversio.
  2. Nadja Enke, Nils S. Borchers: Social Media Influencers in Strategic Communication: A Conceptual Framework for Strategic Social Media Influencer Communication. International Journal of Strategic Communication, 8.8.2019, 13. vsk, nro 4, s. 261–277. doi:10.1080/1553118X.2019.1620234 ISSN 1553-118X Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  3. Vaikuttajamarkkinointi sosiaalisessa mediassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 8.11.2024.
  4. Hanna Reinikainen, Juha Munnukka, Devdeep Maity, Vilma Luoma-aho: ‘You really are a great big sister’ – parasocial relationships, credibility, and the moderating role of audience comments in influencer marketing. Journal of Marketing Management, 12.2.2020, 36. vsk, nro 3-4, s. 279–298. doi:10.1080/0267257X.2019.1708781 ISSN 0267-257X Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  5. Kommentti | Minja Koskela ja Fatim Diarra olivat Instagram-vaalien äänikuningattaria. He kopioivat somepresenssinsä influenssereilta, ja se tekee heistä piinkovia poliitikkoja. Helsingin Sanomat. 16.6.2021. Viitattu 8.11.2024.
  6. Suuronen, Aleksi, Reinikainen, Hanna, Borchers, Nils S., & Strandberg, Kim: When Social Media Influencers Go Political: An Exploratory Analysis on the Emergence of Political Topics Among Finnish Influencers. Javnost - The Public, Volume 29, 2022 - Issue 3. Journal of the European Institute for Communication and Culture.
  7. Johanna Arnesson, Hanna Reinikainen: Influencer politics: An introduction, s. 1–14. De Gruyter, 7.10.2024. ISBN 978-3-11-103610-6 Teoksen verkkoversio (viitattu 8.11.2024).
  8. Elisa Kannasto, Essi Pöyry, Hanna Reinikainen, Nuppu Pelevina: Vaikuttajapolitiikkaa – somevaikuttajat ehdokkaina Politiikasta. 20.3.2023. Viitattu 8.11.2024.
  9. Essi Pöyry: Lobbareista influenssereihin: Politiikan uudet vaikuttajat, s. 97–112. ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, 2023. ISBN 978-952-69737-4-6 Teoksen verkkoversio (viitattu 8.11.2024).
  10. Suomalaistutkija: Näin somevaikuttajat levittävät propagandaa – Osa keinoista ”epäuskottavan huonoja” www.iltalehti.fi. Viitattu 8.11.2024.
  11. DSpace helda.helsinki.fi. Viitattu 8.11.2024.