Somerniemen työväentalo
| Somerniemen työväentalo | |
|---|---|
| Oinasjärven työväentalo | |
 Somerniemen Oinasjärven työväenyhdistyksen työväentalo. |
|
| Sijainti | Somerniemi, Somero |
| Valmistumisvuosi | 1914 |
| Suunnittelija | Heikki Korteniemi |
| Rakennuttaja | Somerniemen Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | yksityinen |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosala | 400 m² |
 |
|
Somerniemen työväentalo eli Oinasjärven työväentalo on Somerolla, entisen Somerniemen kunnan Oinasjärven kylässä sijaitseva entinen työväentalo. Se myytiin yksityisomistukseen vuonna 1984.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Somerniemen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906, ja siihen liittyi 101 henkilöä. Vuonna 1909 yhdistys osti rakennuksen pois siirrettäväksi sekä tontin Oinasjärveltä. Siirtohanke kuitenkin hidastui, sillä yhdistyksen jäsenmäärä oli nopeasti pudonnut vain kuuteen, ja heidänkin välillään oli erimielisyyttä tulevan toimitalon koosta. Talon siirto tapahtui lopulta talkoilla syksyllä 1912. Lautatavaraa ostettiin sahalta velaksi, ja yhdistys otti myös lainaa muilta työväenyhdistyksiltä. Talon suunnitteli kirvesmies Heikki Korteniemi. Ensimmäiset iltamat päästiin pitämään vappuna 1914. Yleisöä oli paikalla yli 300 henkeä.[1]
Sisällissodan aikaan punakaarti otti työväentalon majoituspaikakseen. Yhdistys päätti periä kaartilta vuokraa 400 markkaa kuukaudessa. Ilmeisesti tämän jälkeen talo oli suojeluskunnalla takavarikossa, sillä sen uutta avajaisjuhlaa vietettiin helluntaina 1919.[1]
Sekä 1920- että 1930-lukujen alussa työväentalo joutui ilkivallan kohteeksi. Vuonna 1922 suojeluskuntalaiset ampuivat talon ikkunat rikki, viilsivät puukolla Marxin kuvaa ja uhkasivat myös työväentalon vahtimestaria. Syksyllä 1932 taas talon oviin ja ikkunoihin maalattiin punaisella maalilla sirpin ja vasaran kuvia. Lapuanliikkeen aikaan myös työväenyhdistyksen puheenjohtaja joutui kokemaan väkivaltaa, kun hänet ”virutettiin” Oinasjärvessä.[1]
1970-luvulla yhdistyksen toiminta hiljeni, ja vuonna 1984 se lakkasi kokonaan. Työväentalo myytiin yksityisomistukseen. Yhdistys purettiin virallisesti vuonna 1989, ja sen omaisuus lahjoitettiin Someron työväenyhdistykselle.[1]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talo on hirsirunkoinen, ja se on vuorattu laudoilla vuonna 1928. Siihen kuului alun perin juhlasali, ravintola, keittiö sekä yhden huoneen ja keittiön sisältävä vahtimestarin asunto. Taloon tehtiin peltikatto vuonna 1935, ja talo maalattiin punaiseksi vuonna 1938. Piharakennuksessa sijaitsivat käymälät, puuvarasto ja putka.[1]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talolla näytettiin elokuvia vuodesta 1954 vuoteen 1967, jolloin elokuvatoiminta päättyi kannattamattomana. Tansseja pidettiin 1960-luvun lopulle saakka säännöllisesti, sen jälkeen satunnaisesti.[1] Talolla on ilmeisesti 2010- ja 2020-luvuilla pidetty kirpputoria.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Tiirakari, Leeni; Salminen, Pekka; Horila, Tapio (toim.): Someron joulu 1999 (pdf) 1999. Somero: Somero-seura. Viitattu 17.1.2023.
- ↑ Somerniemen työväentalon kirppis kirppikset.info. Viitattu 17.1.2023.