Somatotyypit
Somatotyypit ovat yhdysvaltalaisen psykologi William Sheldonin määrittelemiä ihmisen vartalotyyppejä. Kirjassaan Atlas of Men vuodelta 1945 Sheldon esittää luokittelujärjestelmän, jossa hän luokittelee ihmiskehot kolmeen ryhmään: ektomorfiseen, mesomorfiseen ja endomorfiseen. Sheldonin tyypittelyssä ihminen on harvoin puhdas yhden somatotyypin edustaja, yleensä ihmisissä on hänen mukaansa piirteitä eri vartalotyypeistä.
Sheldon liitti vartalotyypitykseensä myös luonteenpiirteitä. Lihavuuteen taipuvainen endomorfi on seurallinen ja mukavuudenhaluinen. Pitkä ja hoikka ektomorfi viihtyy sosiaalisten tilanteiden sijaan paremmin kirjojen seurassa ja lihaksikas mesomorfi on rohkea, jäykkä ja tunteeton luonne. Nämä Sheldon näki kuitenkin vain yleistyksinä, ja harva oli hänen mukaansa lajityyppinsä puhdas edustaja.
Nykyään Sheldonin käsityksiä ei enää pidetä tieteellisinä.[1] Niitä kuitenkin käytetään edelleen vartalotyyppien kuvailussa, myös tieteellisessä kirjallisuudessa.[2][3]
Vartalotyypit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ektomorfi (leptosomi) on hoikka ja pitkä, jolla myös lantio ja hartiat ovat kapeat. Tällaisen vartalotyypin edustajan on vaikea kasvattaa lihasmassaa tai saada lisää painoa. Sheldonin mukaan ektomorfisella henkilöllä hermokudos on hallitseva kudos.
Ektomorfit ovat yleensä notkeita, ja he omaavat hyvät valmiudet kestävyyslajeihin. Aerobisen liikunnan sijaan puhtaan lajityypin edustajan kannattaa panostaa kuntosaliharjoitteluun.
Mesomorfilla (atleetti) on ruumiinrakenteen tyyppi, joka kuuluu William Sheldonin luomaan vanhentuneeseen ruumiinrakenteen tyyppiin. Sille on luonteenomaista vahvat luut ja lihaksikkuus. Sheldonin mukaan rakenteeseen liittyy somatononinen persoonallisuus.[4] Sitä hallitsevat kudokset ovat lihakset ja sidekudos. Puhdas lajityypin edustaja on lihaksikas ja hänellä on voimakas luusto. Rasvaprosentti on yleensä alhainen.
Mesomorfille lihasta kertyy helposti, mutta sillä on venyvyyden kanssa ongelmia. Vartalotyypille suositeltavia liikuntamuotoja ovat aerobiset ja liikkuvuutta lisäävät lajit.
Mesomorfeilla verisuonten laajeneminen ja supistuminen tapahtuu erittäin nopeasti, ja siksi heitä harvoin huimaa. Tästä syystä atleetti kestää hyvin myös kylmää.
Endomorfi (pyknikko) on luonnostaan pyöreä ja kerää helpommin rasvakudosta kuin muut vartalotyypit. Toisaalta endomorfin on muita vartalotyyppejä helpompaa lisätä sekä venyvyyttä että lihasvoimaa tasaisesti.
Kehon painopiste on vatsan ympärillä ja luusto on tavanomainen tai hento. Kyseisen vartalotyypin edustaja lihoo helposti, ja hänen on vaikea laihtua. Endomorfisella dominoivat umpieritystoimintaa säätelevät kudokset.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nude Photos Are Sealed At Smithsonian New York Times. 21.1.1995. Viitattu 1.1.2014.
- ↑ Treenaa vartolotyyppisi mukaan www.terve.fi. 21.6.2012. Viitattu 7.5.2023.
- ↑ Kallioinen, Emilia: Ennaltaehkäisevä kehonhuolto-opas ammattilaisille ja ammattimaisesti harjoitteleville balettitanssijoille, s. 27. Laurea-ammattikorkeakoulu, 2019.
- ↑ WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 173, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4