Solomon Burke

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Solomon Burke
Solomon Burke
Solomon Burke
Henkilötiedot
Syntynyt21. maaliskuuta 1940
Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat
Kuollut10. lokakuuta 2010 (70 vuotta)
Haarlemmermeer, Alankomaat
Ammatti laulaja, saarnaaja
Muusikko
Laulukielet englanti
Aktiivisena 1955–2010
Tyylilajit blues, gospel, r&b, soul, rock and roll
Soittimet laulu
Levy-yhtiöt Apollo Records, Bell Records, Atlantic Records, Black Top Records, Chess Records, Dunhill ja Fat Possum RecordsView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
www.thekingsolomonburke.com

Solomon Burke (21. maaliskuuta 1940 Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat10. lokakuuta 2010 Haarlemmermeer, Alankomaat[1]) oli yhdysvaltalainen laulaja.

Burke toimi lapsesta asti saarnaajana perheensä kirkossa Philadelphiassa. Aikuisena hän ryhtyi radion gospel-ohjelman juontajaksi. 1960-luvulla Burke solmi levytyssopimuksen Atlantic Recordsin kanssa ja siirtyi maallisen musiikin pariin. Hänen ensimmäinen menestyslaulunsa oli versio country-laulusta ”Just Out of Reach of My Open Arms”.

Burken muita tunnettuja kappaleita 1960-luvulta ovat ”Cry to Me” ja ”Everybody Needs Somebody to Love”. Nimellä Rocking Robin esiintynyt radio-DJ nimesi hänet 1960-luvun menestysvuosina ”rockin & soulin kuninkaaksi”, ja arvonimi säilyi hänellä loppuun saakka. Burke oli myös country-musiikin edelläkävijöitä.

Burke valittiin Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 2001. Hän teki paluun parrasvaloihin Grammy-palkitulla albumillaan Don't Give Up On Me (2002), jolle lauluja ovat tehneet monet huippumuusikot, kuten Bob Dylan, Dan Penn, Brian Wilson, Van Morrison, Elvis Costello ja Tom Waits. Vuonna 2006 Burke palasi country-juurilleen albumillaan Nashville, jolla vierailijoina ja lauluntekijöinä toimivat muiden muassa Emmylou Harris ja Dolly Parton.

Burke kuoli äkillisesti Schipholin lentokentällä Amsterdamissa.[1] Häneltä jäi 21 lasta ja 88 lapsenlasta. Ennen kuolemaansa hän toimi oman kirkkokuntansa The House of God for All Peoplen piispana Los Angelesissa ja esiintyvänä laulajana konsertoiden ympäri maailmaa.

  • Solomon Burke (1962, Kenwood)
  • Rock 'n' Soul (1962, Atlantic)
  • The Rest of Solomon Burke (1965, Atlantic)
  • I Wish I Knew (1968, Atlantic)
  • King Solomon (1968, Sequel)
  • Proud Mary (1969)
  • King Heavy (1972)
  • Electronic Magnetism (1972)
  • I Have a Dream (1974)
  • Music to Make Love By (1975)
  • Back to My Roots (1976)
  • Sidewalks, Fences & Walls (1979)
  • Lord We Need a Miracle (1979)
  • Get up and Do Something (1979)
  • King of Rock 'n' Soul (1981)
  • Take Me, Shake Me [live] (1983)
  • Soul Alive! (1984)
  • A Change Is Gonna Come (1986)
  • Love Trap (1987)
  • Into My Life You Came (1990)
  • This Is His (1990)
  • Homeland (1990)
  • Soul of the Blues (1993)
  • Live at House of Blues (1994)
  • Definition of Soul (1997)
  • We Need a Miracle' (1998)
  • Not by Water But Fire This Time (1999)
  • Soulman (2002)
  • Don't Give Up On Me (2002)
  • The Incredible Solomon Burke at His Best (2002)
  • The Apollo Album (2003)
  • Make Do With What You Got (2005)
  • Nashville (2006)
  • Like a fire (2008)
  • Guralnik, Peter: Sweet soul music. Etelän soulin nousu ja tuho. Johnny Kniga, 2006. ISBN 951-0-31616-4
  1. a b Grammy-voittaja kuoli lentokentälle kesken keikkamatkan Ilta-Sanomat. 10.10.2010. Arkistoitu 13.10.2010. Viitattu 10.10.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Solomon Burke Web (arkistoitu laaja sivusto, josta ainakin elämäkertosivu toimii) (englanniksi)
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.