Solmulevä
Solmulevä | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Chromalveolata |
Kaari: | Ruskeat levät Heterokontophyta |
Luokka: | Ruskolevät Phaeophyceae |
Lahko: | Fucales |
Heimo: | Haurut Fucaceae |
Suku: |
Solmulevät Ascophyllum Stackhouse, 1809 |
Laji: | nodosum |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Solmulevä (Ascophyllum nodosum) on suurikokoinen ruskolevä, jota tavataan Pohjois-Atlantissa.[2]
Lajikuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Solmulevä on hidaskasvuinen mutta erittäin pitkäikäinen makrolevä: vanhimmat löydetyt kasvustot ovat olleet yli 400 vuotta vanhoja.[1][2] Sillä on ruskeat ja nauhamaiset sekovarret, joihin on kiinnittynyt tasaisin välimatkoin munanmuotoisia kaasurakkuloita. Yleensä sekovarret ovat noin 50–200 senttimetriä pitkät ja voivat säilyä katkeamatta jopa 15 vuotta.[2] Ne kasvavat tyvestä, joten solmulevä pystyy kasvattamaan katkenneiden varsien tilalle uusia.[1] Kasvin päällä kasvaa usein pieninä töyhtöinä punaruskeaa, rihmamaista Vertebrata lanosa -punalevää.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Solmulevää esiintyy lähes yksinomaan Pohjois-Atlantin rannikoilla. Sitä käytetään kalastusteollisuudessa äyriäisten pakkausmateriaalina, joten se saattaa tulevaisuudessa levitä myös muille merialueille. Yksittäisiä havaintoja on jo tehty San Franciscon lahdessa.[1]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Solmulevä kasvaa kiinnittyneenä vuorovesivyöhykkeen kalliopinnoille ja kiville. Sitä esiintyy niin suojaisissa jokisuistoissa kuin suojattomilla merenrannoillakin.[2]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Solmulevästä valmistetaan lisäaineita ja luontaistuotteita. Sitä on käytetty myös eläinten ravitsemuksessa sekä maanparannuksessa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Guiry, Michael & Guiry, Caoilte: Ascophyllum nodosum AlgaeBase. 2010. Galway: National University of Ireland. Viitattu 29.10.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Hill, Jacqueline & White, Nicola: Knotted wrack – Ascophyllum nodosum Marine Life Information Network. 2008. Plymouth: Marine Biological Association of the United Kingdom. Arkistoitu 15.5.2011. Viitattu 29.10.2010. (englanniksi)