Soikkomustikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Soikkomustikka
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Lahko: Ericales
Heimo: Kanervakasvit Ericaceae
Alaheimo: Vaccinioideae
Suku: Puolukat Vaccinium
Laji: ovalifolium
Kaksiosainen nimi

Vaccinium ovalifolium
Sm.

Katso myös

  Soikkomustikka Wikispeciesissä
  Soikkomustikka Commonsissa

Soikkomustikka (Vaccinium ovalifolium) on kanervakasvien (Ericaceae) heimoon, puolukoiden (Vaccinium) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on kausivihanta ja haarovavartinen varpu, joka kasvaa tavallisimmin mättäinä, mutta joskus harvoin laajoina kasvustoina. Soikkomustikan hedelmät ovat sinisiä, purppuranmustaan vivahtavia ja noin 0,8–1 cm halkaisijaltaan olevia pyöreitä pohjusmarjoja.

Soikkomustikka kasvaa kosteissa tai melko kosteissa havumetsissä, havumetsien reunoilla, metsäteiden varsilla, hakkuuaukeilla sekä turvepohjaisilla rinteillä merenpinnan tasosta aina 2100 metrin korkeuteen asti. Lajia tavataan luonnossa Pohjois-Amerikan ja Itä-Aasian pohjoisosissa. Pohjois-Amerikassa lajia tavataan itä–länsisuunnassa läpi koko mantereen Alaskasta Newfoundlandiin. Levinneisyysalueen eteläraja kulkee Oregonin, Idahon, Etelä-Dakotan ja Michiganin osavaltioiden sekä Nova Scotian kautta. Itä-Aasiassa lajia tavataan Venäjän Kaukoidässä sekä Japanissa.

Soikkomustikkaa on kerätty luonnosta sekä ravinnoksi että lääkekasvina. Tavallisimmin sitä ovat keränneet luonnosta Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat, ja marjoja on toisinaan myyty paikallisilla toreilla. Soikkomustikan marjoissa on runsaasti C-vitamiinia. Soikkomustikka ei kuitenkaan ole niin suosittu marja kuin muut mustikkalajit, sillä sen marjojen koostumus on rakeinen ja marjat ovat herkkiä pilaantumaan helposti.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]