Smetlivyi (1937)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Neuvostoliiton laivaston Gnevnyi-luokan hävittäjästä. Muita samannimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
Smetlivyi
Aluksen vaiheet
Rakentaja Itämeren telakka, Pietari
Kölinlasku 17. syyskuuta 1936
Laskettu vesille 16. heinäkuuta 1937
Palveluskäyttöön 6. marraskuuta 1938
Poistui palveluskäytöstä upposi osuttuaan miinaan 4. marraskuuta 1941
Tekniset tiedot
Uppouma 1 612 t (standardi)
2 039 t (max)
Pituus 112,8 m (kokonaispituus)
109 m (vesiraja)
Leveys 10,2 m
Syväys 4,8 m
Koneteho 50 500 shp
Nopeus 38,33 solmua
Miehistöä 197 (rauha)
236 (sota)
Aseistus
Aseistus 4 × 130 mm B-13
2 × 76 mm/L55 34-K -ilmatorjuntatykkiä
2 × 45 mm/L46 21-K -ilmatorjuntatykkiä
2 × 12,7 mm DShK tai DK -konekivääriä
6 × 533 mm 53-38 torpedoputkea kolmiputkisina 39-Yu-asennuksina
60 × KB-3 miinaa tai 65 M/1926 miinaa tai 95 M/1912 miinaa
2 × syvyyspommikiskoa, joihin 10 BB-1 tai 15 BM-1-syvyyspommia

Smetlivyi (ven. Сметливый, tunnuskirjaimet SV (Itämeren laivasto) ja SM (Pohjoinen laivasto)) oli Neuvostoliiton laivaston Gnevnyi-luokan hävittäjä (Projekti 7). Alus oli Itämeren laivastossa sekä talvi- että jatkosodassa.

Pääartikkeli: Gnevnyi-luokka

Alus tilattiin Pietarista Itämeren telakalta, missä köli laskettiin 17. syyskuuta 1936 telakkanumerolla 294. Alus laskettiin vesille 16. heinäkuuta 1937 ja valmistui 13. elokuuta 1939. Se otettiin palvelukseen 6. marraskuuta 1938.[1]

Alus liitettiin palvelukseen otettaessa Itämeren laivastoon. Alus osallistui talvisodan meritaisteluihin suomalaisia pattereita vastaan. Se vaurioitui sodan alussa 1. joulukuuta 1939 Russarön linnakkeen ampuman kranaatin osuttua.[2][3][4]

Kesäkuun lopulla 1941 Saksan hyökkäyksen alettua alus osallistui Kuurinkurkun, Riianlahden suun ja Lavansaaren edustan miinoittamiseen muiden Itämeren laivaston hävittäjien kanssa. Osasto yritti myöhemmin tuloksetta estää Saksan armeijan huoltokuljetukset Riikaan. Se tuki 24.-28. elokuuta maajoukkojen taistelua tulittamalla Tallinnaa lähestyviä saksalaisia joukkoja. Alus osallistui Tallinnan evakuointiin 28.–30. elokuuta, jonka jälkeen se tuki Pietarin puolustusta tykkitulella syyskuusta lokakuuhun.[5]

Alus liitettiin 3. marraskuuta 1941 Hangon evakuointiosastoon, jolloin siihen nousi Hangosta 560 sotilasta. Seuraavana päivänä se osui Hangon edustalla miinaan, mutta kykeni jatkamaan matkaansa omin voimin. Se osui toiseen miinaan, joka räjäytti etummaisen ammusvaraston katkaisten keulan. Ajelehtiva alus osui kolmanteen miinaan, joka pirstoi rungon.[2] Ainoastaan 80 miehistönjäsentä ja 274 evakuoitavaa pelastui muihin evakuointialuksiin.[5]

  • Budzbon, Przemysław; Radziemski, Jan; Twardorwski, Marek: Warships of the Soviet Fleets 1939−1945. (Volume I: Major Combatants) Barnsley, UK: Seaforth Publishing, 2022. ISBN 978-1-5267-5193-5 (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
  • Gardiner Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
  1. Budzbon et al 2022 s. 116
  2. a b Whitley, M. J. s. 236
  3. Talvisodan historia osa 4 sivut 123-124
  4. Suomen laivaston historia 1918-1968 osa 1 s. 250
  5. a b Budzbon et al 2022 s. 121