Slaakin taistelu
Slaakin taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa kahdeksankymmenvuotista sotaa | |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Komentajat | |||||||
Vahvuudet | |||||||
90 sluuppia ja proomua |
50 kevyttä rannikkoalusta |
Slaakin taistelu oli 13. syyskuuta 1631 Slaakin salmessa Alankomaiden Zeelandin saaristossa käyty taistelu espanjalaisen ja alankomaisen laivaston välillä. Taistelu päätty espanjalaisten huomattavaan tappioon.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espanja ja Alankomaat kävivät kahdeksankymmenvuotista sotaa. Osapuolet olivat neuvotelleet rauhasta, mutta neuvottelut eivät vuosina 1630 tai 1631 näyttäneet olevan etenemässä.[1]
Espanjalaiset kokosivat syyskuussa 1631 Jean de Nassaun komentaman 90 sluuppia ja proomua käsittäneen laivaston, jonka tehtävä oli purjehtia Antwerpenista Alankomaiden hallitsemaan Zeelandiin, jonne laskettaisiin maihin noin 5 000 miehen maihinnousuosasto.[1]
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espanjalaisten suunnitelmat olivat paljastuneet etukäteen.[1] Maurits Oranialainen lähetti heitä vastaan amiraali Marinus van Valckenissen[2] komentaman 50 kevyen rannikkoaluksen laivaston, joka kohtasi espanjalaiset Zeelandin saariston Slaakin salmessa[1] 13. syyskuuta[2]. Kun Nassau havaitsi lähestyvät alankomaalaiset, hän päätti vallata Tholenin saaren lähellä Bergen op Zoomia. Paikka on nykyisin osa mannerta meren kuivattamisen takia.[1]
Yritys vallata Tholen kaatui alankomaalaisten onnistuttua lähettämään saarelle 2 000 englantilaista ja skotlantilaista palkkasotilasta. Joukot olivat pystyneet kahlaamaan saarelle mantereelta laskuveden aikana. Espanjalainen laivasto kärsi puolestaan suuret tappiot sen jouduttua loukkuun kapeassa salmessa. Aluksista vain kolmasosa pääsi palaamaan takaisin kotisatamaansa.[1]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Slaakin taistelu oli ollut selvä tappio espanjalaisille. Alankomaalaiset olivat saaneet sotasaaliiksi 50 sluuppia ja isovenettä, 400 pientä tykkiä ja kuusi isoa kanuunaa. Vankeja oli otettu 5 000. Espanjalaisia komentanut Jean de Nassau pääsi tosin pakenemaan. Nassau selitti myöhemmin tappiotaan sanomalla hänen kuunnelleen neuvoja eräältä kapusiinimunkilta ja toiselta alankomaalaiselta maanpakolaiselta. Kummatkin olivat Nassaun mukaan väittäneet operaatiota helpoksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Olli Bäckström: ”Maastrichtin piiritys”, Lumikuningas : Kustaa Aadolf ja 30-vuotinen sota. Gaudeamus, 2020. ISBN 978-952-345-643-3
- ↑ a b Jaques, Tony: Dictionary of battles and sieges : a guide to 8,500 battles from antiquity through the twenty-first century, s. 951. Greenwood Press, 2007. ISBN 0–313–33536–2 (englanniksi)