Skorpioni-ihminen
| Skorpioni-ihminen | |
|---|---|
 Assyrialainen upotettu reliefi. Assyriologi Henri Faucher-Gudinin piirros noin vuodelta 1900. |
|
| Ominaisuudet | |
| Muut nimet | girtablullû |
| Muiden nimien etymologiat |
sumeri, akkadi suom. skorpionivillimies |
| Sukupuoli | yleensä mies, toisinaan myös naispuolinen |
| Tuntomerkit | ihmisen ylävartalo, skorpionin ruumis |
| Esiintyminen | Mašu-vuoret |
| Kansanperinne | |
| Kansanperinteen ikä |
3. vuosituhat eaa. |
| Kansanperinteen alkuperä |
Mesopotamian mytologia |
| Alkuperämaa | Sumer, Akkad, Babylonia, Assyria (nykyinen Irak) |
| Yleinen luokka |
hybridi |
| Suhteet | |
| Puoliso(t) | skorpionimies ja -vaimo |
Skorpioni-ihminen (akkadiksi 𒄈𒋰𒇽𒍇𒇻, transl. girtablullû, suom. villi skorpionimies) on Mesopotamian mytologiassa ja taiteessa esiintyvä taruolento, jolla on ihmisen ylävartalo ja skorpionin ruumis. Se esiintyy usein yhdessä taivaankappaleiden, varsinkin auringon kanssa. Olentoon liittyvä kansanperinne ja ikonografia on vanhaa ja ulottuu ainakin kolmannelle vuosituhannelle eaa.[1]
Mesopotamian varhaisimmissa skorpionia esittävissä mytologisissa kuvissa olennolla on sakset, joilla se liikuttaa taivaankappaleita. Myöhemmässä kuvastossa se saa ihmisen pään ja kädet. Muinaisakkadilaisessa sinetissä skorpioni-ihmisestä säteilee valoa ja se taistelee auringonjumala Utun rinnalla.[1] Luomistaru Enūma Elišissä skorpioni-ihminen mainitaan yhtenä monista alkukaaos Tiamatin luomista hirviöistä.[2] Gilgameš-eepoksessa skorpionimies ja -vaimo vartioivat Mašu-vuoristossa sijaitsevaa porttia, josta aurinko nousee ja laskee. Niillä on ”kuoleman katse”, niiden ”mahtava hohto kattaa vuoret” ja ne vartioivat auringonjumala Šamašin kulkua. Pelottavasta ulkomuodostaan huolimatta pariskunta antaa Gilgamešin kulkea portista jumalten puutarhaan, jossa kuolematon sankari Utnapištim asuu.[3]
Akkadin -lullû tarkoittaa ’villimiestä’ ja esiintyy monien myyttisten hirviöiden nimissä (urmaḫlullû, ’leijonamies’; kulullû, ’kalamies’.)[1] Skorpionia merkitsevä sana girtab on lainaa sumerista (ĝír, ’veitsi’; tab, ’pistää’).[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Wiggermann, F. A. M.: Mesopotamian Protective Spirits. The Ritual Texts, s. 180. Brill, 1992. ISBN 9789072371522 Google-kirjat Viitattu 9.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Heinrich, A. C.: Poem of Creation (Enūma eliš) (Chapter I. With contributions by Z. J. Földi and E. Jiménez. Translated by Anmar A. Fadhil and Benjamin R. Foster.) Electronic Babylonian Library. 2021. Viitattu 9.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Hämeen-Anttila, Jaakko: ”Yhdeksäs taulu”, Gilgamesh. Kertomus ikuisen elämän etsimisestä, s. 133–140. (Suomennettu akkadinkielisestä alkutekstistä. 3. painos.) Helsinki: Basam Books, 2003. ISBN 952-9842-86-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 9.1.2025.
- ↑ Sumerian lexicon search sumer.grazhdani.eu. 2016. Viitattu 9.1.2025. (englanniksi)