Siirry sisältöön

Skorpioni-ihminen

Wikipediasta
Skorpioni-ihminen
Assyrialainen upotettu reliefi. Assyriologi Henri Faucher-Gudinin piirros noin vuodelta 1900.
Assyrialainen upotettu reliefi. Assyriologi Henri Faucher-Gudinin piirros noin vuodelta 1900.
Ominaisuudet
Muut nimet girtablullû
Muiden nimien
etymologiat
sumeri, akkadi
suom. skorpionivillimies
Sukupuoli yleensä mies, toisinaan myös naispuolinen
Tuntomerkit ihmisen ylävartalo, skorpionin ruumis
Esiintyminen Mašu-vuoret
Kansanperinne
Kansanperinteen
ikä
3. vuosituhat eaa.
Kansanperinteen
alkuperä
Mesopotamian mytologia
Alkuperämaa Sumer, Akkad, Babylonia, Assyria (nykyinen Irak)
Yleinen
luokka
hybridi
Suhteet
Puoliso(t) skorpionimies ja -vaimo

Skorpioni-ihminen (akkadiksi 𒄈𒋰𒇽𒍇𒇻, transl. girtablullû, suom. villi skorpionimies) on Mesopotamian mytologiassa ja taiteessa esiintyvä taruolento, jolla on ihmisen ylävartalo ja skorpionin ruumis. Se esiintyy usein yhdessä taivaankappaleiden, varsinkin auringon kanssa. Olentoon liittyvä kansanperinne ja ikonografia on vanhaa ja ulottuu ainakin kolmannelle vuosituhannelle eaa.[1]

Mesopotamian varhaisimmissa skorpionia esittävissä mytologisissa kuvissa olennolla on sakset, joilla se liikuttaa taivaankappaleita. Myöhemmässä kuvastossa se saa ihmisen pään ja kädet. Muinaisakkadilaisessa sinetissä skorpioni-ihmisestä säteilee valoa ja se taistelee auringonjumala Utun rinnalla.[1] Luomistaru Enūma Elišissä skorpioni-ihminen mainitaan yhtenä monista alkukaaos Tiamatin luomista hirviöistä.[2] Gilgameš-eepoksessa skorpionimies ja -vaimo vartioivat Mašu-vuoristossa sijaitsevaa porttia, josta aurinko nousee ja laskee. Niillä on ”kuoleman katse”, niiden ”mahtava hohto kattaa vuoret” ja ne vartioivat auringonjumala Šamašin kulkua. Pelottavasta ulkomuodostaan huolimatta pariskunta antaa Gilgamešin kulkea portista jumalten puutarhaan, jossa kuolematon sankari Utnapištim asuu.[3]

Akkadin -lullû tarkoittaa ’villimiestä’ ja esiintyy monien myyttisten hirviöiden nimissä (urmaḫlullû, ’leijonamies’; kulullû, ’kalamies’.)[1] Skorpionia merkitsevä sana girtab on lainaa sumerista (ĝír, ’veitsi’; tab, ’pistää’).[4]

  1. a b c Wiggermann, F. A. M.: Mesopotamian Protective Spirits. The Ritual Texts, s. 180. Brill, 1992. ISBN 9789072371522 Google-kirjat Viitattu 9.1.2025. (englanniksi)
  2. Heinrich, A. C.: Poem of Creation (Enūma eliš) (Chapter I. With contributions by Z. J. Földi and E. Jiménez. Translated by Anmar A. Fadhil and Benjamin R. Foster.) Electronic Babylonian Library. 2021. Viitattu 9.1.2025. (englanniksi)
  3. Hämeen-Anttila, Jaakko: ”Yhdeksäs taulu”, Gilgamesh. Kertomus ikuisen elämän etsimisestä, s. 133–140. (Suomennettu akkadinkielisestä alkutekstistä. 3. painos.) Helsinki: Basam Books, 2003. ISBN 952-9842-86-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 9.1.2025.
  4. Sumerian lexicon search sumer.grazhdani.eu. 2016. Viitattu 9.1.2025. (englanniksi)