Skelleftejoki
| Skelleftejoki | |
|---|---|
 Skelleftejoen sijainti Pohjois-Ruotsissa |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Västerbotten |
| Kunnat | Skellefteå |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Skelleftejoen vesistö |
| Pinta-ala | 11 731 km² [1] |
| Järvisyys | 15 % [2] |
| Pääuoman pituus | 410 km [3][4] |
| Pääuoman osuudet | Skelleftejoki ←Seldutjåhkå ←Ikkesjåhkå |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Storavan, Arjeplog, Arvidsjauri, Ruotsi [5] |
| Laskupaikka | Ursviken, Skellefteå, Skellefteån kunta |
| Läpivirtausjärvet | Storavan (en), Hornavan, Uddjaure, Sädvajaure (en) (käännä suomeksi) |
| Sivu-uomat | Malån (d) |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 420 m mpy. |
| Laskukorkeus | 0 m |
| Korkeusero | 420 m |
| Pituus | 208 km [5] |
| Kaltevuus | 2,02 m/km |
| Keskiylivirtaama | 420 m³/s [2] |
| Keskivirtaama | 162,5 m³/s [2] |
| Keskialivirtaama | 46 m³/s |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Skelleftejoki (myös Skelleftenjoki, ruots. Skellefte älv, Skellefteälven) on Ruotsissa Västerbottenin läänissä virtaava 208 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Skelleftejoen vesistössä sen 410 kilometriä pitkän pääuoman alajuoksun [3]. Pääuoma alkaa Ikkesjávrresta nimellä Seldutjåhkå 745 metrin tasossa meren pinnan yläpuolella, ja siihen liittyy eteläisempi Miergenisjåhkå ennen jokialueen merkittävintä järveä Uddjaurea. Joen valuma-alueen pinta-ala on 11 731 neliökilometriä ja se laskee Pohjanlahden perämereen Skellefteån keskustaajamassa. Joki saa alkunsa Norjan rajalta ja laskee Perämereen Skellefteån kaupungin kohdalla. Pääuomaa on muokattu voimakkaasti vesivoiman tuottamiseksi.[1][2][4][5][6][7][8][9][10] [a]
Vesivoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skelleftejoen uomassa on 17 vesivoimalaitosta: Kvistforsen, Selsforsen, Krångfors, Granfors, Finnforsen, Båtfors, Rengård, Vargfors, Gallejaur, Grytfors, Bastusel, Slagnäs, Bergnäs, Riebnes, Sädva, Ringsele ja Sälla. Voimalaoiden yhteisteho on 1 069 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 4 245 gigawattituntia.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Skellefteälven.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Skelleftejoki (SE718882-175290) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu, 990–1104, 25.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Eklund, Anna: Sveriges vattendrag (PDF), Faktablad nr 44, 2010, SMHI, viitattu 21.3.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b Skelleftejoen vesistön pääuoman alku Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 18.3.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Skelleftejoenn yläjuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 18.3.2021.(ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 25.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Skelleftejoen alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 18.3.2021.(ruotsiksi)
- ↑ Sjöar och vattendrag Luulaja: Länsstyrelsena. Viitattu 28.7.2014. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Kuhlins, Leif: Skellefteälven, vattenkraft.info, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Weilin + Göösin tietosanakirja 5, s. 1800. Weilin + Göös, 1994.
