Skäftingeholmen
Pohjoisosan torpan pihamaa
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Korkein kohta | |
| Pinta-ala |
37,25 ha |
| Asukasluku |
0 [a] |
|---|
Skäftingeholmen on Mälarenin itäosassa sijaitseva pieni saari Järfällan kunnassa, joka sijaitsee Tukholman läänissä Ruotsissa.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skäftingeholmen sijaitsee Mälarenin itäosassa Näsfjärdenin salmessa ja Görvälnin suulla. Sen pituus on 1,2 kilometriä ja leveys on 600 metriä. Saari on C-kirjaimen muotoinen ja se on keskeltä 130 metriä kapea. Saaren pinta-ala on 37 hehtaaria. Sen pohjoisosaa kutsutaan Skäftingeholmeniksi ja eteläosaa Lövholmeniksi. Nimet tulevat entisistä saarista, jotka ovat kasvaneet maankohoamisen vuoksi yhteen. Saarilla sijaitsi samoja nimiä kantaneet torpat, joiden jäljiltä pihapiirien metsänaukot näkyvät ilmakuvista edelleen. Lövholmenin puolella toimii vesilaitos Görvälnverket, joka toimittaa järvestä puhdistettua vettä ainakin Järfällanin kunnalle.[1][2]
Saaren suojassa ja sen kapeassa salmessa Skäftingesundetissa sijaitsee puoli kilometriä pitkä pienvenesatama. Mantereelta tulee saarelle silta, joka ylittää salmen Koffsanin saaren kautta. Salmessa sijaitsee pohjoisempana pieni luoto Lilla Koffsan. Saarien pinta-alat ovat vastaavasti 25 aaria ja alle 5 aaria. Viksjönistä tulee venesatamaan ja sillalle tie. Vaikka saarella on vesilaitoksen yhteydessä asuntola ja saaren eteläosassa sijaitsee kaksi vapaa-ajan asuntoa, ei saarella ole kiinteää asutusta. Kunnallinen yhtiö Norrvatten omistaa sekä saaren että saarella sijaitsevan vesilaitoksen.[1][2][a]
-
Skäftingesunde -
Näkymä venevalkamaan vuonna 2011 -
Koffsan ja saaru sillan juurelta katsottuna -
Vanha- ja uusi silta sekä vesiputki
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saaren muodostuminen, asutus ja toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen saari on aiemmin muodostunut pienistä saarista, jotka ovat myöhemmin maankohoamisen vuoksi muodostaneet kaksi suurempaa saarta. Nämäkin saaret kasvoivat yhteens ja saaren eri puolilla sijaitsi omat maatilat. Norrgården sijaitsi Skäftingenillä ja Södergården Lövholmenilla. Maatiloja alettiin myöhemmin kutsua myös saarten nimillä. Norrgården kuului Görvälns säterille ja se merkittiin vuonna 1616 sen torpaksi. Maatilan viimeinen asukas oli Johan Arvid Jansson, joka viljeli tilaa 51 vuotta vuosina 1899–1950. Tilan rakennukset on myöhemmin purettu ja ne on poltettu palokunnan toimesta. Tilan pihamaalla näkyy edelleen kuusi talonpohjaa, maakellari ja hedelmäpuutarha.[a]
Eteläistä maatilaa alettiin 1820-luvulla kutsua Lövholmeniksi samassa yhteydessä, kun saarelle muutti vuonna 1825 Vamin maatilalta asukkaita. Kirkon penkkien paikkajaon ja veroluetteloiden tietoja yhdistelemällä on kuitenkin päätelty, että saaren eteläinen osa oli asuttu jo 1650-luvulta alkaen. Syntymä- ja kastekirjoissa kulki eteläosien torppa nimellä Lilla Skäftinge 1700-luvun alussa. Myös Koffsanilla on ollut asutusta. Vuonna 1651 toimi Skäftingholmenin etelärannassa krouvi, joka siirtyi 1710-luvulla Koffsanille. Krouvia kutsuttiin aluksi Lövholmeniksi, mutta myöhemmin Viksjöksi. Koffsan on päätynyt Carl von Linnén tieteellisiin muistiinpanoihin keskikesällä 1731 hänen matkallaan matkallaan Uppsalasta Tukholmaan. Tilaisuus tutkimiseen lienee tullut juuri postireitin lepotauolla.[a]
Laivareitti Tukholma–Uppsala
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhojen karttojen mukaan tärkeä Tukholman ja Uppsalan välinen venereitti kulki Skäftingesundetin kautta. Jo vuonna 1666 aloitettiin säännöllinen kaupunkien välinen postireitti, joka kulki kolme kertaa viikossa. Vuonna 1822 alkoi reitillä höyrylaivaliikenne, joka aloitettiin kolmella tai neljällä siipiratasaluksella ja jatkettiin myöhemmin potkurilaivoilla. Laivareitti ohitti saaren salmen sijasta sen länsipuolelta. Salmi muuttui vuosisatojen aikana matalaksi, ja kun ensimmäinen silta rakennettiin saarelle vuonna 1928, pystyi salmessa liikkumaan vain pienveneillä. Sillan rakenteita pitkin vedettiin saarelta mantereelle juuri valmistuneelta Görvälnverketin vesilaitokselta alkava vesiputki. Uusin betonisilta, joka rakennettiin edellisen rinnalle, valmistui 1990-luvulla. Kumpikaan silta ei haittaa pienveneliikennettä.[a][1]
-
Saaren pohjoisosa vuoden 1701 kartassa. Kannas on piirretty kapeaksi. -
Saaren maatilat vuonna 1900 -
Görvälnin vesilaitos -
Vesilaitoksen asunto jäi viimeiseltä asukkaalta -
Vesilaitos vuonna 1937
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skäftingeholmen Wikimedia Commonsissa
