Six-tekniikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nuorukainen ja hevonen. Yksityiskohta Six-tekniikalla maalatusta lekyytistä, n. 525–475 eaa. Cabinet des Médailles, Pariisi (De Ridder 493).

Six-tekniikka on eräs antiikin kreikkalaisessa mustakuviokeramiikassa käytetty maalaustekniikka. Siinä tumman rautaoksidipitoisen savilietteen, jota käytettiin maalauskoristelun mustien hahmojen tekoon, päälle maalattiin valkoisella tai punaisella. Tämän jälkeen yksityiskohdat uurrettiin maalauspintaan niin, että tumma tausta tuli näiltä osin jälleen näkyviin.[1]

Six-tekniikkaa käytettiin 500- ja 400-luvuilla eaa. Sen kehitti mahdollisesti Nikosthenes 500-luvun eaa. loppupuolella. Sitä käytettiin attikalaisessa keramiikassa kyseisen vuosisadan lopulla ja 400-luvun eaa. alussa, ja etruskilaisessa keramiikassa vielä myöhemminkin 400-luvulla eaa. Tekniikan nykyinen nimi on peräisin Jan Sixistä, joka tutki sitä ensimmäisenä 1800-luvun lopulla.[1]

  1. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Six-tekniikka”, Antiikin käsikirja, s. 528. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]