Sivuvakain
Sivuvakain eli sivuvakaaja on lentokoneen pyrstön pystysuora osa. Sen päätehtävänä on tuoda lentokoneelle suuntavakautta. Sitä voidaan käyttää myös trimminä esimerkiksi ohjauksen puollon korjaamiseen. Lisäksi sivuvakaimessa on koneen sivuperäsin, jota tarvitaan koneen hallittuun ohjaamiseen.[1]
Tyyppejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisin sivuvakaintyyppi on yksi vakain, joka sijaitsee rungon päällä koneen takaosassa. Tällaista ratkaisua käyttää noin kolme neljäsosaa käytössä olevista konetyypeistä. Tämän tyypin muunnelma on T-pyrstö, jossa sivuvakain on samanlainen, mutta korkeusvakain on kiinnitetty sen päähän. T-pyrstö on tyypeistä toiseksi yleisin.[2]
Sivuvakaimia voi olla myös useampia. Konfiguraatio, jossa kaksi sivuvakainta on kiinnitetty korkeusvakaimen päihin, oli suosittu erityisesti lentoveneissä ja monimoottorisissa potkurikoneissa. Siinä sivuvakaimet ovat potkurien tuottamissa ilmavirtauksissa, jolloin ne antavat paremman vakauden pienillä lentonopeuksilla. Tähän konfiguraation voidaan lisätä myös kolmas vakain rungon päälle. Näin saavutetaan suurempi tehokkuus ilman, että koneen kokonaiskorkeutta tarvitsee kasvattaa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sadraey, Mohammad: Chapter 6 – Tail Design (PDF) Daniel Webster College. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 1.3.2017. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sadraey s. 328–330
- ↑ a b Tail designs What-When-How. Arkistoitu 19.2.2022. Viitattu 1.3.2017. (englanniksi)