Siirry sisältöön

Siviilivalmius

Lisää linkkejä
Wikipediasta
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Asiasisältö muutettava konkreetiksi ja yleistajuiseksi.

Siviilivalmius on Suomen Sisäministeriön laatiman määritelmä mukaan huoltovarmuutta, pelastuspalvelua, väestönsuojelua sekä kriittisen infrastruktuurin suojelua edistävää ja ylläpitävää toimintaa[1]. Pelastusopiston määritelmän mukaan siviilivalmius on kansalaisten turvaamista turvallisuusuhkia vastaan, pitäen sisällään myös laaja-alaista viranomaisyhteistyötä [2]. Siviilivalmius uutena yhteiskunnallisena toimintamuotona on osa turvallisuusajattelun muutostrendiä kohti laajempaa näkemystä, jossa turvallisuus nähdään niin kansalaisten kuin organisaatioiden yhteisenä vastuuna [3].

Turvallisuuskäsitteiden terminologiasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvoston vuoden 2023 raportin mukaan määrittelemättömät turvallisuuskäsitteet aiheuttavat laaja-alaista hämmennystä[3] ja esimerkiksi siviilivalmiuden käsitteestä on esitetty useita eri tulkintoja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti[4]. Siviilivalmiutta ei ole määritelty virallisesti turvallisuuskäsitteenä. Aiemmin virallistetulla siviilivalmiuteen liittyvällä kokonaisturvallisuuden termillä on pyritty varmistamaan teeman yhteinen ymmärrys ja saamaan aikaan yhteisiä toimintamalleja turvallisuuden parissa työskentelevien välillä[5] sekä tukemaan yleistä huoltovarmuutta[6]. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) aloitteesta toteutetut Varautumisen ja väestönsuojelun sanastot vuodelta 2007[7] ja vuoden 2014 Kokonaisturvallisuuden sanastona (TSK 47). Sanaston viimeisin päivityskierros valmistui vuonna 2017[5].

Siviilivalmiuden lähihistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisesti siviilivalmiuden käsite pohjautuu varautumisen tematiikkaan, kotivaraan [3][8]. Sisällöllisesti kotivara tarkoittaa kriistitilannetta varten hankittua kuivassa tilassa tai astioissa säilöttävää ruokaa, lääkkeitä ja muita välttämättömiä tarvikkeita sekä vesisäiliöitä[9]. Kotivarasta, ja tarpeesta varautua siviilinä, on tutkimusten perusteella tullut keskeinen kulttuuri-ilmiö sotakokemusten tuoman niukkuuden seurauksena[10] [11] . Tämä siviilivalmiutta tukeva kansalaistoiminta on ilmennyt 2000-luvulla kulttuurisesti esimerkiksi ilmaisien ämpäreiden jonottamisena [12][13].

Suomessa siirryttiin laajaan turvallisuuskäsitykseen 1990-luvulla samanaikaisesti kansainvälisen kylmän sodan jälkeisen turvallisuusparadigman muutoksen kanssa[14]. Laajalla turvallisuuskäsityksellä tarkoitetaan sitä, että kansallisen turvallisuuden perusta nähdään muodostuvan monipuolisesti eri toimijoiden ja niiden yhteistyön kautta[15] . Suomessa tämä kokonaisvaltainen ajattelu on ollut läsnä maanpuolustuksen suunnittelussa ainakin 1950-luvulta lähtien ja 2000-luvun alusta alkaen vähitellen esiintyä virallisesti kokonaisturvallisuuden käsitteenä [16].

Siviilivalmiuden kansainvälistä terminologiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1973 Yhdysvaltojen Puolustusvalmiusviraston (eng. Defence Civil Preparedness Agency) julkaisemassa raportissa korvattiin väestönsuojelu - käsite siviilivalmius - käsitteellä, sillä Yhdysvaltain hallitus halusi varautua ydinaseuhkiin aiempaa laaja-alaisemmin. Yhdysvalloissa siviilivalmiuden käsitteeseen sisältyy myös väestönsuojeluun liittyviä toimenpiteitä, kuten väestönsuojien rakentamista [17]..

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Sisäministeriö: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi : pelastustoimen strategia vuoteen 2025 julkaisut.valtioneuvosto.fi. 6.6.2016. Viitattu 14.2.2024.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Pelastusopisto: Siviilivalmiuden koulutus 2023. Pelastusopisto. Viitattu 14.2.2024.
  3. ↑ a b c Ville-Pekka Niskanen, Petri Uusikylä, Harriet Lonka, Pertti Ahonen, Kari Laitinen, Vesa-Pekka Tervo, Harri Ruoslahti, Petri Huttunen: Onko siviilivalmiudelle tarvetta Suomessa? : Siviilivalmiuden käsite, käyttö ja lisäarvo osana kansallista varautumista julkaisut.valtioneuvosto.fi. 17.1.2024. Arkistoitu 14.2.2024. Viitattu 14.2.2024.
  4. ↑ Ville-Pekka Niskanen, Petri Uusikylä, Harriet Lonka, Pertti Ahonen, Kari Laitinen, Vesa-Pekka Tervo, Harri Ruoslahti, Petri Huttunen: Onko siviilivalmiudelle tarvetta Suomessa? : Siviilivalmiuden käsite, käyttö ja lisäarvo osana kansallista varautumista julkaisut.valtioneuvosto.fi. 17.1.2024. Arkistoitu 14.2.2024. Viitattu 14.2.2024.
  5. ↑ a b Sanastokeskus TSK ry: uploads/2018/02/Kokonaisturvallisuuden_sanasto.pdf Kokonaisturvallisuuden sanasto (TSK 50) 2017. Sanastokeskus TSK ry..[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Henri Backman, Pertti Hämäläinen, Eeva Vahtera: Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko julkaisut.valtioneuvosto.fi. 15.9.2022. Arkistoitu 14.2.2024. Viitattu 14.2.2024.
  7. ↑ Sanastokeskus ry.: ja_v%C3%A4est%C3%B6nsuojelun_sanasto_tsk_38-298.html Varautumisen ja väestönsuojelun sanasto (TSK 38) 2023. Sanastokeskus ry.. Viitattu 14 Hel 2024.[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Ahlström A & Rautavirta­ H. K.: Kotivara tutkimus­ ja kehitystyön kohteena Bolus. 2000. Viitattu 14 Feb 2024.
  9. ↑ Ristikangas, W.: Kansalaisten omatoiminen varautuminen ja kriisinkestävyys 2023 SPEK tutkii. 2023. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Viitattu 14 Feb 2024.
  10. ↑ Kaija Rautavirta: Sodan kokemukset synnyttivät kotivaran. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 5.10.2021, 58. vsk, nro 3. doi:10.23990/sa.109134 ISSN 0355-5097 Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Lähdesmäki, A: Kotitalouksien resilienssi ja riskikäsitykset äärimmäisistä ilmiöistä. Kandidaatin tutkielma, 2022. Tampereen yliopisto. Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
  12. ↑ Savikko, M.: Telia Kaupan asiointikokemuksen kehittäminen palvelumuotoilun, asiakasymmärryksen ja teknologian avulla. Opinnäytetyö. 2020. LAB - ammattikorkeakoulu. Viitattu 14 Feb 2024.
  13. ↑ Aleksi Pannula: Sissimarkkinoinnin lähihistoria : vertaileva tutkimus kymmenestä kampanjasta laturi.oulu.fi. 20.3.2020. Viitattu 14.2.2024.
  14. ↑ Barry Buzan: New patterns of global security in the twenty-first century. International Affairs, 1991-07, 67. vsk, nro 3, s. 431–451. doi:10.2307/2621945 ISSN 1468-2346 Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ Kari Laitinen: Turvallisuuden todellisuus ja problematiikka: tulkintoja uusista turvallisuuksista kylmän sodan jälkeen. Tampereen yliopisto, 1999. ISBN 978-951-44-4661-0 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.2.2024. (suomeksi)
  16. ↑ Vesa Valtonen, Minna Branders: Tracing the Finnish Comprehensive Security Model. Routledge, 2020. ISBN 978-1-003-04553-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.2.2024.
  17. ↑ Alfassa, S.: The Evolution of American Civilian Defense into Modern Emergency Management. Fire Engineering. 2012. Viitattu 14 Feb 2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Siviilivalmius&oldid=23023318”