Sisko Vilkama
Sisko Elna Wilhelmiina Vilkama (o.s. Brummer; 9. lokakuuta 1893 Joutsa – 12. kesäkuuta 1983) oli suomalainen pedagogi.[1][2]
Vilkaman vanhemmat olivat Joutsan kirkkoherra, rovasti Fredrik Alexander Brummer (1848–1904) ja Wilhelmina Jaatinen.[3] Valmistuttuaan filosofian kandidaatiksi 1916 hän toimi opettajana Sörnäisten kristillisessä kansanopistossa sekä Lappeenrannassa ja Nurmijärven yhteiskoulussa.[4][1]
Vilkaman vuonna 1938 valmistuneen väitöskirjan aiheena oli Naissivistyksen periaatteiden kehitys Suomessa 1840–1880. Pedagogis-aatehistorialliseksi luonnehtimassaan väitöstyössään hän tarkasteli ensimmäisen yhteiskoulun perustamiseen 1883 vaikuttaneita aatteellisia, yhteiskunnallisia ja pedagogisia virtauksia. Hänen toinen teoksensa oli 1950 ilmestynyt Oppikoulu ja lasten vanhemmat.[4]
Vilkama kirjoitti ylioppilaaksi 1911, valmistui filosofian kandidaatiksi 1916 ja lisensiaatiksi (väitellyt) 1938. Hän oli Helsingin kristillisen kansanopiston opettaja ja johtaja 1918–1920, Lappeenrannan yhteiskoulun opettaja 1923–1928, Nurmijärven yhteiskoulun opettaja ja johtaja 1930–1932, 1935–1939 ja 1940–1951, vanhempi lehtori vuodesta 1951, Imatran yhteiskoulun opettaja 1939–1940.[1] Hän oli osaltaan vaikuttamassa Marja-Liisa Vartion kirjalliseen kehitykseen[5].
Vilkama kirjoitti Kotilieteen runsaasti artikkeleita perhe- ja kasvatusasioista.[6]
Sisko Vilkaman puoliso 1918–1953 oli eversti Oskar Vilkama.[1]
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimellä Sisko Brummer:
- Onnenkukka ; kirjoittanut Elisabeth Werner ; saksasta suomentanut Sisko Brummer. Karisto 1917, 2. painos 1937 (alkuteos Die Blume des Glückes)
- Arthur Conan Doyle : Vedenalaisten saartama maa ynnä muita kertomuksia. Gummerus, Jyväskylä 1917
- Hermann Sudermann : Jolanthan häät. Karisto 1918
- John Strange Winter : Myötä- ja vastoinkäymisessä. Karisto 1918
Nimellä Sisko Vilkama:
- D. L. Moody : Kristinuskon rikkaus. WSOY 1920, 2. uud. painos Kuva ja sana, Helsinki 1965
- Arthur Brausewetter : Enemmän rakkautta ; tekijän luvalla suom. Sisko Vilkama ; runo-otteet suom. Aune Krohn. WSOY 1921
- Valdemar Bonsels : Metsäniityn kirja : kirja kukista, eläimistä ja Jumalasta ; tekijän luvalla suom. Sisko Vilkama. WSOY 1921
- Sven Lidman : Silta kestää : hartauspuheita. WSOY 1930
- Sven Lidman : Tulen läpi. 2. painos Kuva ja sana, Helsinki 1965 (alkuteos Såsom genom eld)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Artikkeli: Vilkama, Sisko, Kuka kukin on 1954
- ↑ Kuka kukin on 1986, s. 1134. Otava, Helsinki 1986.
- ↑ BRUMMER Fredrik Alexander. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ a b Tiedenaisia: Sisko Wilkama, Helsingin yliopisto
- ↑ Artikkeli: Marja-Liisa Valtio (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Milla Oikarinen, Kunnioittakaamme lasta, pro gradu, Oulun yliopisto 2014
Artikkeleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ”Tohtori Sisko Wilkama – opiskelijatyttö kotiveräjällä”, Kotiliesi 1945 nr 19