Sisämaan seurantapyynti
Sisämaan seurantapyynti (lyhenne SSP) on lintujen rengastuksen muoto, jossa lintuja pyydetään lintuverkoilla samasta vakiopaikasta 12 kertaa touko-elokuussa. Rengastaja saa itse valita, kuinka monella verkkolinjalla lintuja pyydetään, mutta linjojen määrän on oltava sama joka vuosi.[1]
Lintujen rengastus on luvanvaraista toimintaa, ja SSP-rengastukseen tarvitaan peruslupaa kattavampi rengastuslupa. Luvan myöntää Rengastustoimisto, kun vaadittavat tentit on suoritettu.[2]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SSP tuli Suomeen Britanniasta, jossa vuonna 1981 alkaneen projektin Constant Effort Sites (CES) puitteissa lintuja rengastetaan yli 130 pyyntipaikalla. Suomessa SSP-projekti alkoi vuonna 1986. Vuonna 2013 Suomessa oli noin 50 rengastajan toimesta 31 rengastuspaikkaa, 24 eri kunnassa. Suomen lisäksi SSP:n tapaista rengastusta harjoitetaan jo Hollannissa, Ranskassa ja Ruotsissa, sekä Pohjois-Amerikassa. Euringin tavoitteena on laajentaa CES koko Euroopan kattavaksi seurantaohjelmaksi.[1]
Tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SSP-rengastuksen tarkoituksena on seurata tietyn alueen linnuston kannanmuutoksia ja poikastuottoa. SSP täydentää myös linja- ja pistelaskentojen avulla saatavaa kuvaa Suomen linnustosta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Sisämaan seurantapyynti Luomus.fi
- ↑ Miten päästä rengastajaksi, Luomus.fi, viitattu 21.3.2024