Sirosara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sirosara
Sirosara Heidelbergin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, Saksassa
Sirosara Heidelbergin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, Saksassa
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Laji: brunnea
Kaksiosainen nimi

Carex brunnea
Thunb.

Katso myös

  Sirosara Wikispeciesissä
  Sirosara Commonsissa

Sirosara (Carex brunnea) on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon, sarojen (Carex) sukuun kuuluva kasvilaji. Siitä on kaksi alalajia Carex brunnea subsp. brunnea ja Carex brunnea subsp. occidentalis sekä kaksi muunnosta Carex brunnea var. abscondita ja Carex brunnea var. arabica.[1]

Sirosaralla on lyhyt maavarsi, josta ei tule rönsyjä. Sen varsi on sileä ja kolmiomainen. Lehdet ovat 2–3 mm leveitä ja kasvavat lähinnä varren tyveltä. Lehdet voivat olla vartta pidempiä tai lyhyempiä. Kukinnon muodostavia tähkiä voi olla muutamasta kappaleesta yli kymmeneen kappaletta. Hede- ja emikukat sijaitsevat samoissa tähkissä, joskin eri päissä tähkää. Tähkien hedekukallinen pää on selvästi ohuempi ja pienempi kuin emikukallinen pää. Sirosara kukkii kesä–lokakuussa.

Sirosara kasvaa monenlaisilla kasvupaikoilla: vuorenrinteillä, metsissä varpukasvillisuuden seassa, jokitörmillä, varjoisilla tienpientareilla tai aurinkoisilla kosteilla paikoilla. Sirosaraa tavataan laajalti Kaakkois-Aasiassa, Pakistanista ja Intiasta Korean niemimaalle ja Japaniin, Australiassa, Mauritiuksella sekä Lord Howen saarella. Sirosaraa on saatavissa myös koristekasvina.

Sorjasaran (Carex krausei) toinen, vaihtoehtoinen suomenkielinen nimi on myös sirosara[2].

  1. World Checklist of Selected Plant Families: Royal Botanic Gardens, Kew Kew. Royal Botanical Gardens, Kew. Viitattu 24.1.2017. (englanniksi)
  2. Finto: Kassu: Carex krausei Boeckeler Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Finto. Viitattu 24.1.2017. (suomeksi)