Sinkkisyanidi
Sinkkisyanidi | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | Zn(CN)2 |
Moolimassa | 117,42 |
Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine |
Sulamispiste | 800 °C (hajoaa)[1] |
Tiheys | 1,852 g/cm3[2] |
Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
Sinkkisyanidi (Zn(CN)2) on sinkki- ja syanidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään päällystettäessä muita metalleja elektrolyyttisesti sinkillä ja reagenssina orgaanisen kemian synteeseissä.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa sinkkisyanidi on valkoista kiteistä ainetta. Yhdiste on veteen liukenematonta, eikä se liukene myöskään orgaanisiin liuottimiin. Syanidiliuoksiin sinkkisyanidi sen sijaan liukenee muodostaen kompleksisen tetrasyanosinkaatti-ionin ([Zn(CN)4])2-. Muiden syanidien tavoin aine on erittäin myrkyllistä.[1][2][4][5]
Sinkkisyanidia voidaan valmistaa liuottamalla sinkkioksidia vetysyanidin vesiliuokseen tai saostamalla vesiliukoisen sinkkisuolan liuoksesta alkalimetallisyanidien avulla.[1][2][4] Yhdistettä muodostuu myös syanogeenin ja metallisen sinkin välisellä reaktiolla.[5]
- ZnO + 2 HCN → Zn(CN)2 + H2O
Sinkkisyanidia käytetään päällystettäessä elektrolyyttisesti muita metalleja sinkillä. Sitä on käytetty myös palamattomissa maaleissa.[1][4] Orgaanisen kemian synteeseissä sitä käytetään Gattermann-reaktioissa ja syanoenamiinien ja syanosilyylieettereiden valmistukseen.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Karamäki, E. M.: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 381. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ a b c Ernst Gail, Stephen Gos, Rupprecht Kulzer, Jürgen Lorösch, Andreas Rubo, Manfred Sauer, Raf Kellens, Jay Reddy, Norbert Steier & Wolfgang Hasenpusch: Cyano Compounds, Inorganic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 30.12.2018
- ↑ ZINC cyanide PubChem. Viitattu 19.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 1196. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)
- ↑ a b c Harry Heaney, Shicheng Shi & Michal Szostak: Zinc Cyanide, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2018. Teoksen verkkoversio Viitattu 30.12.2018. (englanniksi)