Siniruohokaija
Siniruohokaija | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
Heimo: | Kaijat Psittaculidae |
Suku: | Ruohokaijat Neophema |
Laji: | chrysostoma |
Kaksiosainen nimi | |
Neophema chrysostoma |
|
Katso myös | |
Siniruohokaija (Neophema chrysostoma) on kaakkoisaustralialainen pitkäpyrstöinen kaija.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on noin 20 cm ja paino 33–60 g. Sen höyhenpuku on pääosin vihertävä, koiras on kirkkaamman värinen.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siniruohokaijat elävät Australian kaakkoisosassa sekä Tasmaniassa ja joillakin Bassinsalmen saarilla. Se on varsin runsas etenkin Tasmaniassa, josta se muuttaa syksyllä pohjoisemmaksi. Kannan suuruus on yli 20 000 yksilöä. Kuhl kuvaili lajin holotyypin Tasmaniasta.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siniruohokaijat asuvat laaksojen metsissä, harvapuustoisilla ruohostomailla, rannikon hiekkadyyneillä, akasiatiheiköissä ja kuivilla pensaikkomailla.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lisääntymisaika on lokakuusta tammikuulle. Pesä on tavallisesti puun tai kannon kolossa. Naaras munii neljästä kuuteen munaa, joita se hautoo noin 18 päivää. Poikaset jättävät pesän neljän viikon ikäisinä, ja saavat aikuisen höyhenpuvun kahdeksan tai yhdeksän kuukauden ikäisinä.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruokavalio koostuu siemenistä, hedelmistä, kukista, marjoista, vihreistä kasvinosista sekä hyönteisistä ja niiden toukista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- World Parrot Trust (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Neophema chrysostoma IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)