Sinipotkurikukka
| Sinipotkurikukka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Verbenakasvit Verbenaceae |
| Suku: | Potkurikukat Petrea |
| Laji: | volubilis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Petrea volubilis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Sinipotkurikukka (Petrea volubilis) on kookas, ainavihanta ja näyttäväkukkainen köynnöskasvi.[1]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vahva ja nopeakasvuinen sinipotkurikukka kasvaa yli 10-metriseksi köynnökseksi. Varret ovat paksuja ja köysimäisiä. Lehdet ovat vastakkaisia ja jopa 25 cm pitkiä. Muodoltaan ne ovat soikeita, ehytlaitaisia ja pinnaltaan hiekkapaperimaisia. Lehtien väri vaihtelee syvänvihreästä harmaanvihreään. Tähdenmuotoiset kukat ovat 15–30 cm pitkinä, näyttävännäköisinä terttuina. Kukan verhiö on halkaisijaltaan 3–4 cm, verholehtiä on viisi. Verhiö on väriltään violetti, vaalean purppuranpunainen tai lähes puhtaansininen. Verhiön keskellä on lyhytikäinen, pieni syvänsininen tai purppuranvärinen kuppimainen teriö. Terälehdet putoavat varhain, mutta verholehdet säilyvät pitkään. Sinipotkurikukka kukkii monta kertaa vuodessa, sykleissä keväällä, kesällä ja syksyllä. Kasvin hedelmä on kaksikivinen luumarja, jota suojaa kovettunut verhiö.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sinipotkurikukka on alun perin kotoisin Väli-Amerikasta.[1]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sinipotkurikukkaa kasvatetaan kukkiensa takia koristekasvina trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lomakasvio. Trooppisten kasvien tunnistusopas. Toim. Tran Minh, Mirjami & Laaka-Lindberg, Sanna & Junikka, Leo. 2. tarkistettu painos. Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2014.