Sinfonia nro 9 (Dvořák)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaikki tiedostot Musopen.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Antonín Dvořákin sinfonia nro 9 e-molli op. 95, lisänimeltään Uudesta maailmasta, valmistui vuonna 1892, kun Dvořák asui New Yorkissa.

Sinfonia on säveltäjänsä tunnetuimpia teoksia, ja se on nauttinut yleisön suosiota kantaesityksestään asti. Dvořák sisällytti teokseen Yhdysvaltojen intiaanien ja angloamerikkalaisten sävelmiä,[1] ja sinfonian toinen ja kolmas osa saivat innoitusta Henry Wadsworth Longfellow’n Hiawatha-runoelmasta.[2] Toisen osan englannintorvisoolo on spirituaalityylinen teema, joka tunnetaan Yhdysvalloissa myös nimellä ”Goin’ Home”. Se ei kuitenkaan ole kansansävelmä, vaan se on tullut erillisenä suosituksi Dvořákin oppilaan William Arms Fisherin sovituksena vuodelta 1922.

Sinfoniassa on neljä osaa:

  1. Adagio — Allegro molto
  2. Largo
  3. Scherzo: Molto vivace
  4. Allegro con fuoco.

Teoksen kantaesittivät New Yorkin filharmonikot Anton Seidlin johdolla Carnegie Hallissa 16. joulukuuta 1893.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Otavan suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid–Harvey), s. 909–910 (s.v. Dvořák). Otava, 1977. ISBN 951-1-04170-3
  2. ↑ Isopuro, Jukka (päätoim.): Sävelten maailma 2, s. 192. Helsinki: WSOY, 1991. ISBN 951-0-15765-1
Antonín Dvořákin sinfoniat
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sinfonia_nro_9_(Dvořák)&oldid=21765135”