Antonín Dvořák

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Antonín Dvořák
Dvořák vuonna 1882
Dvořák vuonna 1882
Henkilötiedot
Koko nimi Antonín Leopold Dvořák
Syntynyt8. syyskuuta 1841
Nelahozeves, Böömin kuningaskunta, Itävallan keisarikunta
Kuollut1. toukokuuta 1904 (62 vuotta)
Praha, Böömin kuningaskunta Itävalta-Unkari
Muusikko
Tyylilajit länsimainen taidemusiikki ja oopperaView and modify data on Wikidata
Soittimet urut, piano, viulu ja alttoviuluView and modify data on Wikidata
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.antonin-dvorak.cz

Antonín Leopold Dvořák Cs-Antonin Dvorak.ogg kuuntele ääntämys (ohje) (8. syyskuuta 1841 Nelahozeves, Böömin kuningaskunta, Itävallan keisarikunta1. toukokuuta 1904 Praha, Itävalta-Unkari) oli tšekkiläinen säveltäjä, jonka kuuluisimpia teoksia ovat h-molli-sellokonsertto, 9. sinfonia (Uudesta maailmasta), slaavilaiset tanssit ja ooppera Rusalka. Hän oli erittäin tuottelias ja monipuolinen säveltäjä. Hän on tšekkiläis-kansallisen musiikin toinen huomattava säveltäjä Bedřich Smetanan ohella. He olivat kuitenkin luonteiltaan erilaisia: Smetana pyrki olemaan aristokraatti ja sävellyksissään runollisen pateettinen ja kaihoisa; Dvořákin musiikki on talonpoikaista, melodisen vuolasta, raikasta ja kiihkeää.[1]

Dvořák syntyi Nelahozevesin kylässä Böömissä Itävallan keisarikunnassa, lähellä Prahaa vähävaraisen majatalonomistajan poikana.[1] Alue on nykyisin osa Tšekkiä.[2] Prahassa hän viettikin suurimman osan elämästään. Ensimmäisen sinfoniansa hän kirjoitti 24-vuotiaana.

Dvořák hankki toimeentulonsa vuodesta 1862 alttoviulistina Prahan kansallisteatterin orkesterissa. Samalla hän sävelsi sinfonioita, oopperoita ja kamarimusiikkia, jotka eivät kuitenkaan saaneet huomiota. Osa näistä sävellyksistä liitettiin hänen teosluetteloonsa vasta jälkeenpäin. Isänmaallinen kantaatti Hymnus (1872, Valkeavuoren perilliset) nosti hänet esille ja hän sai suojelijakseen säveltäjämestari Johannes Brahmsin. Hän tuli tunnetuksi myös muualla Euroopassa sekä runsaan tuotantonsa että konserttimatkojensa ansiosta. Prahan konservatorion johtajaksi hän tuli vuonna 1901.[1]

Vuodet 1892–1895 Dvořák toimi New Yorkin National Conservatoryn johtajana. Yhdysvaltain-oleskelunsa aikana hän kirjoitti kuuluisimman teoksensa, yhdeksännen sinfoniansa (Uudesta maailmasta). Koti-ikävä pakotti hänet kuitenkin palaamaan Prahaan[1].

Sävellyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dvořák on tuottanut lähes kaikkia sävellyslajeja. Hänen soitinmusiikkinsa on edelleen hyvin suosittua.[1] Hän kirjoitti yhdeksän sinfoniaa, joista tunnetuin on numero 9 ”Uudesta maailmasta”. Konsertoista tunnetuimmat ovat sellokonsertto, viulukonsertto ja hiukan harvinaisempi pianokonsertto.[3] Sen sijaan Dvořákin musiikkiteatterisävellykset ovat vähemmän kuultuja lukuun ottamatta Rusalka-oopperaa, joka on yhdeksäs hänen kymmenestä oopperastaan.[1]

Ääninäytteet

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Orkesteriteoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kamarimusiikkia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jousikvartetto F-duuri, Amerikkalainen op.96
  • Sonatiini G-duuri op.100 viululle ja pianolle
  1. a b c d e f Otavan suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid–Harvey), s. 909–910, art. Dvořák. Otava, 1977. 951-1-04170-3
  2. Antonín Dvořák Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.6.2016.
  3. ANTONÍN DVOŘÁK Naxos. Viitattu 25.6.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]